Arkkitehti Mikael Paatela: Nyt pitäisi suunnitella tulevaisuuden sairaala - kukaan vain ei tiedä, millainen sen pitäisi olla

Lääkärit tietävät jotain lääketieteen tulevaisuudesta; hoitajat pohtivat ja luovat uutta hoitokulttuuria. Tulevaisuus sijoittuu sairaalarakennuksiin, joita rakennetaan ja saneerataan nyt. Millainen rakennuksen pitäisi olla, siitä vain ei ole kenelläkään täydellistä kuvaa.

Ulla Järvi

Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat

Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin.

Sakari Knuutila

Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi?

Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa.

Matti Mänttäri

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi.

Olavi Lukkarinen

Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi?

Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja.

Pauliina Aukee, Jorma Penttinen

Lääkärilehti ryhtyy julkaisemaan potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja Lautakunta haluaa tuoda esiin uuden lain mukaisia linjauksia

Potilasvahinkolautakunta ryhtyy tänä kesänä julkistamaan ratkaisujaan Suomen Lääkärilehdessä. Potilasvahinkolakiin tehtiin vuosi sitten merkittäviä muutoksia, ja lautakunta haluaa sekä tuoda esiin uusien säännösten mukaisia linjauksiaan että ylipäätään parantaa lääkärien tietoisuutta lain sisällöstä.

Suvi Sariola

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Hepatiitti C -viruksen kantaja perusterveydenhuollossa

C-hepatiitin tärkein riskitekijä on suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö. Koska jatkuva käyttö on myös hoidon tärkein vasta-aihe, potilaiden ennuste määräytyy paljolti huumeongelman perusteella. Potilaiden seurannassa kiinnitetään huomiota maksan tulehduksen ja sen komplikaatioiden toteamiseen ja pyritään tukemaan mahdollisesti jatkuvan päihteiden käytön lopettamista.

Kari Sammalkorpi

Itsetuhoisuus - varhain tunnistettavissa oleva prosessi?

Lähes kaikki itsemurhaa ajattelevat kertovat käyneensä edeltäneen vuoden aikana perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Useimmat eivät kuitenkaan tuo ajatuksiaan esille. Tunnistaakseen henkilöt, joilla itsetuhoisuuden vaara on suurentunut, lääkärin tulisi pystyä poimimaan somaattisesti oireilevista potilaistaan esille sellaiset, jotka ovat masentuneita, elävät vaikeissa elinolosuhteissa tai juovat liikaa. Erityisen tärkeää olisi huomata miehet, joilla on kaikki nämä riskitekijät.

Jukka Hintikka

Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä

Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia.

Per Ashorn