Arviointi uudessa erikoislääkärikoulutuksessa

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty kansainvälisesti katsottuna laadultaan hyvänä ja monipuolisena. Kuitenkin eurooppalaisittain suppeiden erikoisalojen koulutus ns. reunakoulutuksineen on ollut kestoltaan pitkä ja tarvetta koulutusohjelmien tehostamiseen on ollut. Erikoislääkärikoulutus on ollut käytäntöpainotteista ja useimmilla erikoisaloilla toteutettu toimimalla koulutusviroissa keskus- ja yliopistosairaaloissa. Kiireisen käytännön työn rinnalla ovat koulutuksen tavoitteet saattaneet jäädä erikoistuvalle lääkärille ja myös kouluttajalle epäselviksi.

Jussi Merenmies, Juha Pekka Turunen, Pertti Kekki

Jehovan todistajien terveyskäsitys

Suomessa on 20 000 ja maailmassa kuusi miljoonaa Jehovan todistajaa 235 maassa. Kristillisenä Raamattuun uskonkäsityksensä perustavana uskontona meidän terveyskäsityksemme on raamatullinen ja luonnonmukainen. Uskomme Jumalan luoneen ihmiselämän ja sille edellytykset tekemällä sopivan elinympäristön, luonnon ja sopivan ravinnon sekä antamalla elämäntapamallin.

Veikko Leinonen

Ravitsemusneuvonta parantaa lasten rasva-arvoja

17.12.1999 Turun yliopisto

Pia Salo

Katepsiini K:lla tärkeä rooli luun aineenvaihdunnassa

17.12.1999 Turun yliopisto

Juho Rantakokko

LDL-hiukkasten kertyminen valtimon seinämään valtimonkovettumataudissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Markku Pentikäinen

Lisämunuaiskirurgia: kliininen tutkimus sattumalta löydetyistä lisämunuaismuutoksista, aldosteronia tuottavista lisämunuaiskasvaimista ja tähystyskirurgisesta lisämunuaisleikkauksesta

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Jukka Sirén

Soluvälitteisen immuniteetin ja tulehdusreaktion merkkiaineita keuhkopussin sairauksissa

17.12.1999 Helsingin yliopisto

Terhi Söderblom

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos odotettua yleisempi

Parkinsonin taudille tyypillinen patologinen muutos, Lewyn kappale, esiintyy aivokuorella odotettua yleisemmin. Runsas Lewyn kappaleiden esiintyminen aivokuorella liittyi muistin ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikkenemiseen. Lisäksi muutokset aivojen asetyylikoliini- ja dopamiinivälittäjäainejärjestelmässä olivat voimakkaampia niillä Parkinson-potilailla, joilla oli kognitiivinen häiriö. Väitöstutkimuksessa Alzheimer-tyyppisiä neuropatologisia muutoksia todettiin 40-43 %:lla potilaista, mutta niiden läsnäolo ei ollut välttämätöntä kognitiivisen häiriön esiintymiselle.

Petri Mattila

Suomen Genomikeskuksen johtaja Juha Kere: Biotekniikan sovellutuksiin ei voi syytää varoja, jos perustutkimus käpristelee rahapulassa

Professori Juha Kere varoittelee heittäytymästä biotekniikan huumaan. Geenitekniikan sovellutukset voivat olla tulevaisuuden rahasampo, mutta kehityksen tie on pitkä ja hidas. Ensin on oltava malttia ja varoja kehittää perustutkimusta, jonka päälle sovellutukset rakentuvat.

Ulla Järvi

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen