21102 osumaa

Pienen lapsen sopeutuminen päivähoidon aloittamiseen

Lasten sopeutumista päivähoitoon tutkittiin äitien arvioiden pohjalta kyselylomakkein. Aloitettaessa kyselyä lapset olivat noin 1-vuotiaita, ja he sopeutuivat päivähoitoon keskimäärin 1,5 viikon kuluessa. Jatkuvia ruokailuun liittyviä ongelmia oli 8 %:lla lapsista, nukkumiseen liittyviä ongelmia oli 20 %:lla. Sekä tyttöjen että poikien syömisongelmat liittyivät usein nukkumisongelmiin. Poikien syömisongelmat liittyivät myös sopeutumisvaikeuksiin päivähoitoon siten, että mitä enemmän syömisongelmia esiintyi, sitä pidempi oli päivähoitoon sopeutumisaika.

Soili Keskinen, Kristiina Hopearuoho-Saajala

Epästabiilin angina pectoriksen lääkehoito

Diagnostiikan parantumisen myötä epästabiilin angina pectoriksen ilmaantuvuus on suurentunut suhteessa sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Väestön ikääntyessä epästabiilista anginasta koituu yhä suurempi kuormitus terveydenhuoltojärjestelmälle. Perinteisestä asetyylisalisyylihappo- ja hepariinihoidosta huolimatta epästabiiliin anginaan sairaalahoidossa liittyvä kuolleisuus on ollut suuri ja iskeemisten tapahtumien riski puolen vuoden kuluessa sairastamisesta on lähes 25 %. Uusien yhä tehokkaammaksi todettujen lääkkeiden tultua markkinoille epästabiilin anginan hoito on muuttumassa. Yhdessä invasiivisen hoidon kanssa ne parantavat potilaan ennustetta.

Matti Niemelä

Lasten psyykkisen häiriintyneisyyden tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Neuvola- ja kouluterveydenhuollolla on hyvät edellytykset lasten psyykkisen kasvun seuraamiseen ja myönteisen psyykkisen kasvun tukemiseen. Terveydenhuollon ammattilaiset myös varsin usein havaitsevat lapsen mielenterveysongelmat, mutta tarkempaan lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon lähettämisessä ollaan varovaisia. Mikäli oireet vaikuttavat lapsen kykyyn selviytyä ikätasoisista vaatimuksista kuten koulunkäynnistä tai näkyvät vaikeuksina ihmissuhteissa eikä ratkaisua perustasolla löydy, olisi hoitojärjestelmän kyettävä ohjaamaan lapsi mielenterveyspalvelujen piiriin.

Kirsti Kumpulainen, Kaarina Kemppinen

Lyhyesti: Ateroskleroosia suosiva aineenvaihdunta jo sikiökaudella

Barkerin hypoteesi sikiökautisen ravitsemushäiriön ja myöhemmän kardiovaskulaarisen sairastavuuden välisestä yhteydestä vahvistuu tutkimuksessa, jossa mitattiin kasvultaan hidastuneiden sikiöiden lipoproteiinitasoja. Plasman apolipoproteiini B -tasot olivat hitaasti kasvaneilla viimeisen raskauskolmanneksen aikana merkitsevästi korkeammat kuin normaalisti kasvaneilla, samoin apolipoproteiini B:n ja A-I:n suhde. Tämän muutoksen tiedetään olevan herkimpiä aterogeneesiä ilmaisevia ennusmerkkejä aikuisiässä. Krooninen stressi ja ravitsemushäiriö sikiökaudella saattavat aiheuttaa pysyvän kortisolimetabolian muutoksen ja vaikuttaa lipoproteiinireseptorien geneettiseen toiminnan säätelyyn. Kasvultaan hidastunut sikiö on aterogeenisessä ympäristössä, ja arterioskleroosia suosiva aineenvaihdunta ei korjaannu syntymän jälkeenkään.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Sairaalabakteeri ei pidä puuvillasta

Käsi taitaa olla sairaalainfektioiden tehokkain levittäjä, mutta ei ainoa. Tekstiilien roolia pyrittiin selvittämään ymppäämällä tilkkuihin bakteereita ja tutkimalla, miten kauan ne pysyivät elossa. Mukana oli herkkiä ja metisilliinille resitenttejä stafylokokkeja ja vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja. Ne pysyivät elossa jopa kuukausia polyesterissä ja myös muovissa, huonommin (päiviä) puuvillakankaassa, -froteessa tai puuvilla-polyesterisekoitteessa. Antibioottiresistenssi ei vaikuttanut elinaikaan.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030