Lapsi ja psyykkisesti sairas vanhempi - kuka kuulee lasta?

Porin kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisissa yksiköissä tehtiin selvitys lapsen asemasta, kun vanhemmista toinen tai molemmat olivat psykiatrisessa hoidossa. Vain kahden potilaan alaikäisiä lapsia oli tavattu vanhemman hoidon yhteydessä. Lisäksi kävi ilmi, että mielenterveysongelmia ilmeni noin 22-

Ritva Erkolahti, Pirkko Manelius, Tuija Salminen, Tuomo Lahti, Laura Salmi, Janette Savolainen, Elina Lahtinen

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Kollagenaasi-3 haavan paranemisessa ja ihon fibroosissa

11.2.2000, Turun yliopisto

Laura Ravanti

Sodan kauhut säilyvät mielessä vuosikymmeniä

Kirja valottaa jatkosodan aikaisia tapahtumia rintamantakaisissa Kuoskun, Seitajärven ja Lokan kylissä, missä asui siviiliväestöä tukenaan armeijan kenttävartiot. Vihollisjoukot pääsivät kyliin huolimatta kenttävartioiden partioinnista, sillä erämaissa ei ollut varsinaista rintamalinjaa.

Laura Manninen, Saila Tuomaala, Aulikki Nissinen, Tuula Vaskilampi

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Nivelreumassa nivelkalvon solujen tarttumismolekyylit eivät ilmenny samalla tavoin kuin terveessä nivelkalvossa

Solujen täytyy reagoida niiden ulkopuolelta tuleviin viesteihin yhteisönsä kannalta mielekkäällä tavalla. Jos vaste on virheellinen, se johtaa sairauteen. Nivelreumalle on ominaista tulehdusreaktio, solujen hallitsematon kasvu ja verisuonten uudismuodostus. Tiedetään, että reumapotilaan nivelkalvon reunasolukko syövyttää rustoa, mutta ruston tuhoutumismekanismi on edelleen tuntematon.

Laura Pirilä

Onko tämä pahaa unta?

Viimeaikaiset kirjoitukset tulevasta työaikalaista ja ennen kaikkea lääkärien mahdollisesta vuorotyöstä ovat painajaismaista luettavaa äitiyslomalaiselle. Jos kuntatyönantaja saa tahtonsa lävitse, niin minä ja aviomieheni (kollega) juoksemme kiltisti vuorotyössä seuraavat 35 vuotta; jompi kumpi on aina töissä; yhteiset illat, viikonloput ja perhe-elämä on mennyttä unelmaa. Tehdään vain töitä kuin laupiaat samarialaiset, ilman kunnollista korvausta ja ilman mahdollisuutta viettää normaalia perhe-elämää.

Laura Kupila

Ehkäisevän terveydenhuollon etiikka

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät eettiset ongelmat ovat erilaisia kuin kliinisessä lääketieteessä. Ne ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä, sillä välinpitämättömyys niiden suhteen voi johtaa laajoihin ja pitkäaikaisiin seurauksiin.

Tarja Haapajärvi, Mia Kiuru, Laura Kivinen Päivi Paavola, Pekka Louhiala

Vain pieni osa aloitetuista lipidilääkityksistä keskeytyy

Lipidilääkkeiden käyttäjille tehdyn kyselyn perusteella lääkitys onnistuu hyvin. Vain noin joka kymmenes potilas oli itse joko lopettanut lääkityksensä tai pienentänyt annostusta. Tavallisimmin syynä tähän oli lääkkeiden korkea hinta. Lääkehoito on ollut myös tuloksellista: lääkkeiden käyttäjien lipidipitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi.

Jaana Martikainen, Antti Reunanen, Timo Klaukka, Laura Viikari, Jorma Viikari

Käytännön kokemuksia familiaalisen hyperkolesterolemian diagnosoinnista

Familiaaliseen hyperkolesterolemiaan (FH) liittyy ennenaikaisen sepelvaltimotaudin riski. Siksi eräät hypolipideemiset lääkkeet ovat olleet heinäkuusta 1990 lähtien FH-potilaille erityiskorvattavia. Vuoden 1992 loppuun mennessä erityiskorvattavuus oli myönnetty noin 3 300 potilaalle, vaikka FH:ta sairastavia on arvioitu olevan maassamme noin 10 000. Läheskään kaikki FH-potilaat eivät siis ole kolesterolia alentavan lääkehoidon piirissä. Kun TYKS-piirissä 1.7.90-30.6.92 kirjoitetut todistukset käytiin läpi, todettiin, että suuri osa hyväksytyistäkin todistuksista oli vakavasti puutteellisia. FH:n korvattavuuskriteerit ovat ilmeisesti liian vaikeat käytännössä sovellettaviksi. Kirjoittajat esittävät ehdotuksen uusiksi FH:n korvattavuuskriteereiksi ja pohtivat yleisemminkin hyperlipidemian hoidon korvattavuuskysymystä.

Jorma Viikari, Hanna Järvinen, Laura Viikari