Potilas parani ja diagnoosi jäi vahvistamatta

Kiitän Tapani Salmea Ilman ajanvarausta -palstan artikkeliani (1) koskevista huomioista ja tarkentavista kommenteista (2). Kyseessä oli potilastapaus, jossa potilasta tutkiessa löydökset olivat ristiriitaiset.

Marjo Ajosenpää

Meralgia paraesthetica aiheuttaa vain sensorisia oireita

Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 9/2018 esitellään iäkkään rouvan äkisti alkanut reiden kiputila (1), jota tutkittiin ja suljettiin pois tavallisimpia aiheuttajia. Lopuksi päädyttin meralgia paraesthetica -etiologiaan. Meralgia paraesthetica -diagnoosi sisältää reiden lateraalisen tuntohermon (Nervus cutaneus femoris lateralis) paikallisen vaurion, ns. lokaalin neuropatian. Tämän oireita ja diagnostiikkaa on kuvattu tarkkaan useissa suomalaisissa käsikirjoissa (2,3).

Tapani Salmi

Lääkärikunnan yhtenäisyys kukistaa kiusaajat

Kiitän kollega Lauri Kivikoskea vastineesta (1) 8.3. julkaistuun verkkokommenttiini (2). Palautteen saaminen ohjaa tarkastelemaan omia näkökulmia kriittisesti.

Pauliina Paananen

Kiusaamisongelmaa on ratkottava avoimesti

Yle julkaisi 6.3. haastattelututkimuksen nuorten lääkäreiden kokemasta työpaikkakiusaamisesta. Uutinen sai runsaasti mediahuomiota. Lääkäriliitto reagoi nopeasti ilmoittamalla, että epäasiallista kohtelua lähdetään kitkemään yhdessä. Lääkärilehden verkkosivulla erikoistuva lääkäri Pauliina Paananen käsitteli kommenttikirjoituksessaan (1) tutkimusta ja siitä syntynyttä keskustelua kriittisesti. Hän kirjoitti pitävänsä tutkimukseen osallistumista suorastaan epäkollegiaalisena ja arveli, että asian kommentoiminen anonyymisti julkisuudessa ei tuo ongelmaan helpotusta. Lisäksi Paananen totesi, että "Huonoa käytöstä lääkärikunnassa on aina ollut, ja tulee olemaan. Se on valitettavaa."

Lauri Kivikoski

Vaaratapahtumista on otettava opiksi koko maassa

Vakavien vaaratapahtumien jälkeen tehtyjä selvityksiä tulisi hyödyntää kansallisesti. Näin olisi mahdollista jakaa esiin nousseita turvallisuusriskejä ja suosituksia ja tuottaa myös vertaistukea tapahtunutta tutkiville ammattilaisille.

Kaisa Haatainen, Riitta Flinck, Karolina Olin, Mari Plukka

Pitkäaikaissairaan hoitoketju vaarassa

– Suhtaudun hieman epäilevästi siihen, että sote-keskusten intresseissä olisi houkutella asiakkaikseen pitkäaikaispotilaita, toteaa Joonas Rautavaara.

Joonas Rautavaara

Minä puhun nyt

Enää ei hiljaisuudella hyväksytä väärinkäytöstä, kirjoittaa Miila Halonen.

Miila Halonen

Varhainen laihdutus voi kääntää tyypin 2 diabeteksen remissioon

Tyypin 2 diabetesta pidetään vahvasti periytyvänä sairautena. Tunnetut riskitekijät ovat ylipaino ja lihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Taudille tunnusomaista ovat insuliinin erityksen häiriöt ja insuliinin tehottomuus elimistössä, niin lihaskudoksessa, maksassa kuin rasvakudoksessakin. Tunnetut geneettiset vaihtelut selittävät vain pienen osan taudista, eikä periytyvä riski selitä taudin nopeaa yleistymistä (1). Suomessa lääkehoidossa olevien tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä ylittää 300 000 ja kokonaismäärä lienee puolen miljoonan paikkeilla. Maailmanlaajuisesti diabeetikoita on runsaat 420 miljoonaa ja 600 miljoonan raja saavutettaneen 20 vuoden päästä (2).

Matti Uusitupa, Pertti Mustajoki

Virheellistä tietoa

Tietojärjestelmät ovat osin jopa heikentäneet potilasturvallisuutta, kirjoittaa eHealth-työryhmän puheenjohtaja Arto Virtanen.

Arto Virtanen

Inkorrekta data

Av de olika problem som datasystemen orsakar inom hälso- och sjukvården är den arbetstid som de kräver det största. Den tiden måste tas från patientarbetet, den orsakar vårdköer och den är till förfång för hela systemet. Den hindrar patienter från att få läkartid och överlag vårdtjänster. Köproblemet är den bakomliggande orsaken till både vårdreformen och överdimensioneringen av läkarutbildningen.

Arto Virtanen