Korioamnioniitin diagnostiikan uudet mahdollisuudet

• Korioamnioniitti on yleisempi piilevänä kuin kliinisenä.

Tarja Myntti, Leena Rahkonen, Jorma Paavonen, Vedran Stefanovic

Aikuisen epilepsiapotilaan jatkohoito perusterveydenhuollossa

Hoitoketjun laatiminen auttaa turvaamaan epilepsiapotilaalle laadukkaan hoidon.

Johanna Annunen-Rasila, Tero Heikkinen, Hanna Ansakorpi

Ryhmämuotoinen koulutus ja kognitiivinen terapia auttavat heikko-osaisia kipupotilaita

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilla potilailla esiintyy kroonista kipua enemmän kuin muilla. Heillä kipuun nivoutuu moninaisia ongelmia, liitännäissairauksia ja masennusta, ja se tekee heistä usein työkyvyttömiä. Yhdysvaltojen opioidiepidemia on esimerkki siitä, että kroonisen kivun hoitoon tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitomuotoja. Mutta jos elämänhallinta ja terveyslukutaito ovat lähtökohtaisesti heikkoja, elämäntapamuutokset onnistuvat harvoin. Alabamassa tehdyssä tutkimuksessa kehitetyt kaksi interventiota auttoivat myös heikko-osaisia kipupotilaita.

Helena Liira

Stereotaktinen sädehoito tehoaa munuaissyöpäänkin

Useimmat munuaissyöpään sairastuvat potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Yleistyneet vatsan alueen tietokonetomografiatutkimukset paljastavat taudin varhaisessa vaiheessa. Ensisijainen hoito on leikkaus, mutta kirurginen hoito voi olla monisairaalle potilaalle liian vaativa toimenpide ja vähemmän invasiivisia hoitoja tarvittaisiin. Kertasädehoito stereotaktisella menetelmällä näyttää lupaavalta vaihtoehdolta.

Sirkku Jyrkkiö

Pieneenkin napatyrään aina verkko?

Pienten napatyrien aukon korjaaminen leikkauksella on jakanut kirurgien mielipiteitä: pitääkö laittaa verkko aina vai ei? Asian ratkaisemiseksi hollantilaiset kirurgit ovat jälleen tehneet ansiokkaan tutkimuksen huippulehteen. Siinä vastaukseksi tuli kyllä.

Hannu Paajanen

Miten päästä kiinni muistisairauden riskiin?

Alzheimerin tautiin etsitään parantavia hoitoja kuumeisesti. Tavallisesti aivotauti on kuitenkin edennyt diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei parantaminen ole enää mahdollista. Hieman apua tähän on saatu herkistä muistitesteistä, SPECT- ja PET-kuvauksista sekä selkäydinnesteen merkkiaineista, mutta näilläkin keinoilla suuren riskin potilaat tunnistetaan vasta, kun tauti on jo vauhdissa. Riskipotilaiden tunnistamiseen 10–20 vuotta aiemmin tarvittaisiin tutkimusmenetelmiä.

Kaisu Pitkälä

Vahingoista on mahdollista oppia

Virheistä voidaan oppia ilmapiirissä, jossa syyllisten sijaan etsitään syitä virheisiin.

Sari Kosonen

in memoriam: Päivi (Päikky) Hynninen (o.s. Saari)16.4.1955–16.1.2018

Päivi syntyi Helsingissä, kävi koulunsa Kurikassa ja aloitti 1973 lääkäriopinnot Helsingissä. Opiskeluaikana Päivin ympärille muodostui iloinen ja tiivis kulttuuria, urheilua ja juhlia harrastava ystäväpiiri, joka on pitänyt yhteyttä läpi vuosien. Tästä piiristä Päivi löysi myös puolisonsa Markun ja avioitui 1978. Heidän keskeinen harrastuksensa oli Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat. Perheeseen syntyi neljä lasta. Aikuisiän kotipaikka oli Järvenpää, missä Päivi ohjasi taitoluistelunäytöksiä, harrasti gastronomiaa, tennistä ja Italiaa. Suku kasvoi viidellä lapsenlapsella, joita mummi yli kaiken rakasti.

Tarja Olkinuora, Outi Ja Olli Piirtola, Merja Saarinen

in memoriam: Pär Slätis 10.2.1932–25.12.2017

Pär Slätis valmistui lääkäriksi vuonna 1956 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1958. Sitä seurasi kirurgian erikoislääkärin pätevyys ja sittemmin nimitys Helsingin yliopiston ortopedian ja traumatologian dosentiksi 1968. Vuonna 1983 hän sai professorin arvonimen, ja 1990 hänet vihittiin Tukholmassa Karoliinisen instituutin kunniatohtoriksi.

Seppo Seitsalo, Pekka Paavolainen, Jan-Magnus Björkenheim

Valinnanvapaus vahvistaa perusterveydenhuoltoa

Ehdotetun valinnanvapauden myötä saamme perustasolle lisää palvelutuotantoa.

Marjo Parkkila-Harju