65 vuotta ratin takana – tapauksen ratkaisu

Anamneesin kertaus

Mikael Ojala, Minna Löppönen, Jarkko Suomela

Tutkimustermit tutuiksi

Oikeat vastaukset

Matti Uharimatti Uhari

Keuhkovika ja hississä hyytyvä verinäyte

Kahdeksaakymmentä lähestyvä isoäiti oli tupakoinut yli puoli vuosisataa. Paha krooninen, obstruktiivinen keuhkovika ahdisti henkeä herkästi. Puhaltamalla ilmaa tuli ulos keuhkoista sekunnissa vain litran verran, ja puolessa välissä uloshengitystä virtaus oli ainoastaan 17 % normaalista. Hiilidioksidia pyrki välillä retentoitumaan, ja verenpainekin oli jo vuosien ajan ollut koholla.

Juhani Partanen

Keuhkovika ja hississä hyytyvä verinäyte

Obstruktiivisesta keuhkoviasta kärsivän isoäidin verinäytteen analysointi hankaloitui, koska veri hyytyi jo hississä. Mistä tämä johtui?

Juhani Partanen

Lääkärin Suomi 100/49. ”Neljäs tiedekunta” – lääkärioppia ulkomailta

Pyrkimykset nostaa Suomen lääkärimäärää johtivat uudenlaisiin ratkaisuihin, kun opiskelijoita alettiin lähettiin ulkomaisiin yliopistoihin lääkärikoulutukseen. Vuonna 1960 eduskunta hyväksyi lain opintolainan myöntämisestä tätä varten. Lähtijät valitsi lääkintöhallitus.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/47. Lääkäreitä tarvitaan – tiedekunta Ouluun

1950-luvulla julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua erityisesti kunnanlääkäripulasta. Vuonna 1954 Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Niilo Pesonen ryhtyi tarmokkaasti ajamaan koulutuksen lisäämistä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/48. Medisiinaritäräys 1963 – tempaus kansanterveyden hyväksi

Kandidaatit kiinnostuivat 1960-luvulla lääkintäpolitiikasta ja kansanterveystyöstä Pekka Kuusen jalanjäljissä. Vuonna 1963 kaikki maan kandidaattiseurat järjestivät yhteisen Medisiinaritäräyksen.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/50. Sairaalalääkärien palkkataistelu 1961

Sairaalalääkärit saivat 1950-luvun perintönä sekavan palkkiojärjestelmän, jossa oli suuria yksilökohtaisia eroja. Liitto tiedosti tämän ja asetti toimikunnan 1958 tutkimaan sairaalalääkärien palkkauksen epäkohtia. Valtiovalta asetti niin sanotun Virolaisen komitean tutkimaan asiaa. Liitto antoi ukaasin, jossa se vaati neuvottelukunnan asettamista, tai se ryhtyisi radikaaleihin toimenpiteisiin.

Ilkka Levä

Vähemmän on enemmän -periaate kantaa

Kiitämme kollegoja Kaukonen ja Reito kiinnostuksesta (1,2) artikkeliamme (3) kohtaan. Kommenteista käy ilmi selkäkipupotilaan oireiden monimuotoisuus, diagnostiikan ongelmat ja vaikeus laatia yksiselitteisiä hoito- ja kuvantamissuosituksia.

Mats Grönblad, Katariina Luoma

Punalippuoireiden osuvuus on heikko

Dosentit Mats Grönblad ja Katariina Luoma kirjoittivat Kättä pidempää -artikkelissaan Lääkärilehdessä 18/2017, että kuvantamistutkimuksia ei pitäisi tehdä selkäkipuiselle potilaalle ensimmäisen kuuden viikon aikana, ellei potilaalla ole vakavaan sairauteen viittaavia varoitusmerkkejä (1). Lisäksi he toteavat ilman lähdeviitettä, että 90 % vakavan selkäkivun syistä saataisiin todetuksi käyttämällä näitä varoitusmerkkejä, joita myös punaisiksi lipuiksi (eng. red flags) kutsutaan.

Aleksi Reito