Lääkärin Suomi 100/76. Virhe vai vahinko? Lakisääteinen potilas­vakuutus 1987

Potilaan vahingoittamisen mahdollisuus on jokaisen lääkärin keskeinen pelko. Ennen 1940-lukua ei – tuolloin taitovirheiksi kutsutuista – hoitovirheistä juuri puhuttu, mutta toisen maailmansodan jälkeen asia aktualisoitui, ja vähitellen myös lehdistö alkoi uutisoida skandaalijuttuja aihepiiristä.

Oona Ilmolahti

Lääkäriliitto osallistui Nälkäpäivä-keräykseen

Lääkäriliiton henkilö­kuntaan saattoi törmätä Nälkäpäivän lipas­kerääjinä Helsingissä syyskuun puolivälissä.

Teksti Ja Kuvat

Lääkärin Suomi 100/77. Terveyskeskus­lääkäri – liukuhihnatyöläinen, perhelääkäri vai omalääkäri?

Terveyskeskustoiminnan pysyvänä ongelmana on ollut se, miten yhdistää mahdollisimman läheinen potilas-lääkärisuhde ja resurssien tehokas hyödyntäminen. Kunnanlääkärin vaihtuminen usean lääkärin terveyskeskukseen 1970-luvulla oli merkittävä parannus, mutta samalla potilaat ja lääkärit eivät enää välttämättä tunteneet toisiaan.

Vanhuudesta

VANHUS JA MERI.

Sonja Sulkava

Silmien lumo

Silmälääkäri Sissi Katz antoi romaanin tulla.

Hertta Vierula

Lisää genetiikan osaamista yleislääkäreille

Useissa Euroopan maissa ­yleislääketieteen erikoislääkärikoulutukseen on lisätty kliinisen genetiikan koulutusta. Näin pitäisi tehdä Suomessakin, kirjoittaa Irma Järvelä.

Irma Järvelä

Paniikki lievittyy faktoilla

Psykiatrisia potilaita stigmatisoiva puhe on korostunut julkisuudessa heinäkuusta alkaen. Syy-seuraussuhteita on vedetty isolla pensselillä, sattumanvaraisestikin. Paniikkia voi kuitenkin hallita faktoilla:

Hanna Putkonen, Saija Turpeinen

Diginatiivi-kirjamme ymmärrettiin väärin

Lääkärilehden 36/2017 kirjallisuuspalstalla julkaistiin Silja Kosolan arvio (1) Kuinka kasvattaa diginatiivi -kirjastamme. Kosola tuntui ymmärtäneen kirjan idean väärin. Tarkoitus ei ole "antaa vanhemmille synninpäästöä" lasten digikasvatuksen suhteen. Päinvastoin. Koko teos on alusta loppuun pyhitetty patistamaan vanhempia ottamaan enemmän vastuuta lastensa digiarjesta. Valittu näkökulma on toki positiivinen ja kannustava.

Jenni Utriainen, Satu Irisvik

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua

Lääkärilehden 36/2017 pääkirjoituksessa sisätautien erikoislääkärit Tuula Pienimäki ja Juha Saltevo pohtivat, voisiko yhden tunnin glukoosirasituksella seuloa diabeteksen riskiä (1). Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa suuren riskin potilaille esitetään kahden tunnin glukoosirasituskoetta, koska pelkällä plasman glukoosipitoisuuden paastoarvon mittauksella tai HbA_1c-arvolla löydetään vain osa diabetestapauksista (2).

Simo Rehunen, Johan Eriksson, Päivi Korhonen

EBV on MS-taudin riskitekijä ihonväristä riippumatta

Epstein-Barrin viruksen (EBV) aiheuttaman infektion sairastaminen on MS-taudin riskitekijä myös latinalaisamerikkalaisilla ja tummaihoisilla.

Miia Soininen