78270 osumaa

Omainen kannattaa ottaa mukaan vanhuksen kotiutukseen

Omainen kannattaa ottaa mukaan vanhuksen kotiutukseen

Sairaalajaksot ovat käyneet myös vanhuksilla lyhyiksi. Tämän on usein todettu lisäävän "pyöröovi-ilmiötä" eli vanhus palaa pian suunnittelemattomasti takaisin sairaalaan. Toistuvaa sairaalaan joutumista pyritään minimoimaan kotiutusta edeltävillä selvittelevillä kotikäynneillä, kotiutushoitajien ja kotiutustiimien avulla sekä jatkohoidolla kotisairaalassa ja kotihoidolla. Myös omaisten roolista on tehty tutkimuksia, ja niistä on nyt koottu meta-analyysi.

Kaisu Pitkälä

Kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavan muut sairaudet ja kuolemansyyt

Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on yleisin pahanlaatuinen verisairaus, ja vain harva on sairastuessaan alle 50-vuotias. Diagnostisilla tutkimuksilla on mahdollisuus ennakoida taudinkulkua, ja viime vuosien lääkekehitys on siirtämässä KLL:n kohti jatkuvalla hoidolla hallittavissa olevaa sairautta. Mutta kuinka paljon erilaiset liitännäissairaudet vaikuttavat KLL-potilaan elämänkaareen?

Marko Vesanen

ASA ja pieniannoksinen rivaroksabaani sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa

Kehittynyt lääkehoito ja sydäntoimenpiteet ovat parantaneet vakaan sepelvaltimotaudin keskimääräistä ennustetta huomattavasti. On kuitenkin potilasryhmiä, joiden tauti etenee hoidosta huolimatta nopeasti ja johtaa toistuviin sepelvaltimotautikohtauksiin ja lisää kuolleisuutta. Nyt laajan tutkimuksen mukaan pieniannoksisen rivaroksabaanin ja asetyylisalisyylihapon yhdistelmä vähensi sydäntapahtumia näillä suuren riskin potilailla pelkkään ASA:aan verrattuna.

Juhani Airaksinen

in memoriam: Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934–27.8.2017

Professori, ylilääkäri Raimo Antero Tenhunen kuoli 82-vuotiaana 27.8.2017 Helsingissä haimasyöpään. Hän syntyi 17.11.1934 Kiuruvedellä ja kävi siellä koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1961. Tenhunen kiinnostui tutkimustyöstä jo opiskeluaikana. Elämänikäisen tutkimustyön kohteeksi muodostuivat hemoglobiinin synteesi ja hajoaminen sekä näihin liittyvät sairaustilat, erityisesti porfyriat. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1965, ja jatkoi työtä Kalifornian yliopistossa (UCSF). Tutkimustyön jatkaminen kotimaassa johti ensimmäisen Suomessa ihmiselle kehitetyn lääkemolekyylin, hemiarginaatin kehittämiseen. Valmiste on edelleen tehokkain lääke tiettyjen porfyriamuotojen vaikeiden oireiden hoidossa.

Reijo Vihko, Tapani Ruutu, Pertti Mustajoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat