Vastuu kollegoista kuuluu liiton toimintaan

Luottamuslääkäritoiminta täytti 20 vuotta. ­Lääkärien hyvinvointi nähdään maailmalla entistä tärkeämpänä asiana.

Norjalaisen Legeforsknings-instituutin johtaja Karin Isaksson Rø esitteli lääkärien hyvinvointiin liittyviä tutkimustuloksia.

Luottamuslääkärit vaihtoivat kahvitauolla kuulumisia.

Luottamuslääkäritoiminnan 20-vuotisjuhlaseminaarin avasi Lääkäriliiton hallituksen jäsen Jaana Puhakka. Puhakan mukaan lääkärin koulutus poistaa kyvyn olla potilas. Lääkärit myös pelkäävät yksityisyyden ja luottamuksellisuuden puolesta.

Mistä lääkärit kärsivät?

Useimmiten luottamuslääkärin luo hakeudutaan masennus- ja ahdistusoireiden vuoksi. Luottamuslääkäreiden palveluita käyttävät enemmän naiset kuin miehet, eniten 45-54-vuotiaat ja sairaaloissa työskentelevät.

Työpaikkaperäisiä työkyvyn heikkenemisen syitä ovat kiire ja stressi, työpaikan oikeudenmukaisuus ja omat vaikutusmahdollisuudet, potilastyön kuormittavuus (erityisesti terveyskeskuksissa), ja tietojärjestelmiin liittyvä rasitus. Sairaaloissa nousevat esiin päätöksenteon, johtamisen ja palkitsemisen puutteet.

Fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kokee joka viides lääkäri. Lääkäreistä 64 % käy sairaana töissä, mutta 87 % uskoi kuitenkin jatkavansa eläkeikään saakka (luottamuslääkäritoiminnan tilastot 2016, Lääkäriliiton työolot ja työhyvinvointi -tutkimukset).

Puhakka muistutti lopuksi Lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeista. Jos lääkäri sairauden, päihteiden käytön tai muun syyn vuoksi ei selviydy työstään ammatillisten vaatimusten mukaisesti tai ei kykene hoitamaan potilaitaan tai muita tehtäviään, on jokaisen kollegan velvollisuutena puuttua asiaan.

Jaksamisen kulttuuri aiheuttaa uupumusta

Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Toivola kertoi lääketieteen tiedostamattomasta kulttuurista. Puolustusmekanismit opitaan mallioppimisen kautta, ihmiset nähdään mustavalkoisesti joko terveinä tai sairaina. Lääkärin kuuluu myös olla vahva ja kestää enemmän kuin muut. Myös hierarkia, idealisaatio ja kilpailu ovat professiolle ominaisia.

Työhyvinvointiin liittyvät asiat nähdään yksilön asioina, jotka eivät kuulu professiolle. – Kuitenkin nämä asiat tulisi erityisesti nähdä esimiestyön ja profession asioina, sanoi Toivola.

Toivola kertoi myös amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että yli puolella USA:n lääkäreistä oli uupumusta vuonna 2015. Lääkärit hakeutuvat hoitoon myöhään, ja itsehoito on yleistä. Häpeä alkaa jo opintojen aikana, ja erikoistumisaikana työn ja muun elämän yhteen sovittamisen ongelmat voivat aiheuttaa masennusoireita. Lääkäreillä myös itsemurhat ovat yleisempiä kuin muulla koulutetulla väestöllä.

– USA:ssa on havahduttu jo siihen, että lääkäreiden työuupumus vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin, kertoi Toivola. – Suomessa se, että lääkäreiden terveyttä pitäisi edistää jotta he voivat huolehtia potilaistaan, on vielä uusi juttu.

Pysyvästi parempi työkyky

Seminaarin vieraileva luennoitsija oli Karen Isaksson Rø, norjalaisen Legeforsknings-insituutin johtaja. Hän kertoi Norjan Lääkäriliiton rahoittavan myös maassaan luottamuslääkäritoimintaa.

Isaksson kertoi, että terveydenhuollossa on perinteisesti ollut potilasnäkökulma, ja nyt ollaan siirtymässä vaiheeseen jossa huolehditaan myös lääkäreistä. Tämä vaatii myös lääkäreiden ajattelutavan muuttamista. – Lääkärit menevät usein töihin tapauksissa, joissa he olisivat itse antaneet potilaalle sairaslomaa.

Isaksson kertoi tutkimuksestaan, jonka tulosten mukaan lääkärien sairasloma ennakoi pienempää burnout-alttiutta 1-3 vuoden jälkeen. Lääkärit jotka olivat hakeutuneet Norjassa luottamuslääkärin luokse, saaneet sairaslomaa ja terapiaa, olivat kaikki takaisin töissä vuoden kuluttua. Isaksson kertoi, että myös Norjassa lääkärit hakeutuvat avun pariin myöhään. Kolme vuoden seurantajakson jälkeen myös työperäinen stressi sekä negatiiviset selviytymisstrategiat olivat pysyneet alentuneella tasolla verrattuna ensimmäiseen vuoteen.

Isakssonin mukaan lääkärit kokevat työn ja vapaa-ajan tasapainon entistä tärkeämmäksi.

Opiskelijat kaipaavat tukea

Oulun yliopiston professori Olli Vainio kertoi suurimman osan korkeakouluopiskelijoista voivan Suomessa sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvin (Valtakunnallinen korkeakoulu-opiskelijoiden terveystutkimus 2017). Ensimmäisen vuoden opiskelija elää keskellä monia muutoksia, jotka aiheuttavat stressiä vaikka olisivatkin positiivisia.

Opiskelijat kaipaavat tutkimuksen mukaan tukea erityisesti stressin- ja ajanhallintaan, opiskelu-ongelmiin ja -taitoihin sekä itsetunto-ongelmiin. Vainio kertoi yliopiston voivan tarjota näihin ongelmiin kannustavan, aktivoivan ympäristön, hyvän koulutusohjelma, mentorin/ tuutorin ja opiskelijapsykologiset palvelut.

Lääketieteen koulutusohjelman oppimistavoitteiden pääkohdiksi Turussa ja Oulussa on lisätty myös Lääkäri ihmisenä -kohta.