Haimasyöpäleikkauksien keskittäminen parantaa tuloksia

Tamperelaiset kirurgit ovat ansiokkaasti tutkineet haimasyövän leikkaushoitoa jo vuosia. Kun vaativa haimanpään poistoleikkaus keskitetään muutamaan sairaalaan Suomessa, leikkauskomplikaatiot vähenevät ja potilaan eloonjääminen paranee. Tuoreessa suomalaisessa rekisterikatsauksessa tutkittiin vuosina 2002–2008 haimasyövän leikkaushoidon tuloksia sairaaloissa, joissa tehtiin yli 20 leikkausta, 6–19 leikkausta ja alle 5 leikkausta vuodessa.

Hannu Paajanen

Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan

Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa

Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnan­vapautta – terveyden­huolto­laki 2010

Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.

Samu Nyström

Miljoona mielipidettä

Lääketieteellisessä yhteisöpalvelu Fimnetissä keskustellaan vilkkaasti.

Jaana Ahlblad

Kuoleman todellisuus

ELÄMÄN PÄÄTTYESSÄ:

Juha Hänninen

Surusta ei voi selvitä – surussa kyllä

SURUN SYLISSÄ:

Jaakko Seikkula

Kivun järkevä lääkehoito

Harkitsematon aloitus, hoidon puutteellinen seuranta tai hoitomyöntyvyysongelmat voivat johtaa kipulääkkeiden yli- tai alikäyttöön. Epätarkoituksenmukainen käyttö voi ilmetä esimerkiksi opioidien käytön lisääntymisenä tai reseptillä ja ilman reseptiä hankittujen tulehduskipulääkkeiden samanaikaisena käyttönä.

Nora Hagelberg

Takkuavat tietojärjestelmämme

Potilastietojärjestelmien toimintahäiriöt ja käyttövirheet vaikuttavat monin tavoin potilasturvallisuuteen. Erityisesti suunnittelematon käyttökatko sairaalaympäristössä – kuten hiljattain tapahtui HUS:ssa – aiheuttaa riskin, jota pitää pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin.

Sari Palojoki, Leena-Maija Aaltonen, Marina Kinnunen, Risto P. Roine

Freudin perintöä tarvitaan edelleen

Psykoanalyysin pyrkimys edistää itsetuntemusta saa tukea ­aivotutkimuksesta. Minkälaisen tilan terveydenhuolto sallii tämän tiedon hyväksikäytölle?

Johannes Lehtonen