Lääkäri sairastuu - milloin oikeuksia tulisi rajoittaa?

Laki lääkärintoimen harjoittamisesta antaa lääkäreiden ammatinharjoittamista valvoville viranomaisille, terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille, varsin laajat valtuudet selvittää lääkärin terveydentilaa ja tarvittaessa rajoittaa oikeuksia. Useimmiten kykenemättömyys lääkärintoimen

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Väitelleitä

LL Heikki Juha Pylkkänen, Naisten sairauspoissaolot toimistotyössä. Sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttavat tekijät sairausvakuutustyössä vuosina 1966-72 ja 1984-88 (työpsykologia ja -sosiologia), Tampereen yliopisto. LL, sisätautien erikoislääkäri Jukka-Pekka Ojala, Drug treatment of primary hypercholesterolemia (type II hyperlipoproteinemia). With special reference to lovastatin, simvastatin, and gemfibrozil (lääketiede/sisätautioppi), Helsingin yliopisto. LL Antti Ensio Suokas, Brief intervention of heavy drinking in primary health care: Hämeenlinna study (kliininen alkoholitutkimus) Helsingin yliopisto. LL Raija Kiistala, Sweat secretion in normal and atopic skin (ihotaudit ja allergologia), Helsingin yliopisto. LL Markku Antero Mäkijärvi, High-resolution electro- and magnetocardiography in patients at risk of life-threatening arrhythmias (sisätaudit/kardiologia), Helsingin yliopisto. LL Tuula Katriina Nikkilä, Noncholesterol sterols and lipoproteins as indicators of liver damage in primary biliary cirrhosis (gastroenterologia), Helsingin yliopisto. LL Anne Marjatta Heikkilä, Beta-lactam antibiotics in pregnancy (Turun yliopisto).

Viitehintajärjestelmän toteutusmallit ja siitä saadut kokemukset

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa siirrytään lääkekorvauksissa viitehintajärjestelmän suuntaan. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosastolla on laadittu viitehintajärjestelmästä selvitys, jossa kuvataan järjestelmän tarkoitusta, merkitystä ja sen toteutumismalleja Saksasta ja Hollannista, joissa siihen on jo siirrytty, sekä Ruotsista, jossa sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa. Julkaisemme ohessa lyhennelmän selvityksestä.

Diabeteksen hoito-ohjelmaa kehitetään

Sosiaali- ja terveyshallitukseen perustettu asiantuntijaryhmä kokoaa parhaillaan tietoa

Viljo Rissanen Antti Aro Veikko Koivisto

Terveysalan kehitysyhteistyön painopisteet lama-Suomessa

Itsekin yllättyen Suomi saavutti vuonna 1991 kehitysyhteistyössä kauan tavoittelemansa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Havainto tehtiin sen jälkeen, kun oli jo päätetty "tilapäisesti" luopua tavoitteesta ja leikata avusta lähes puolet. Terveysalalla vähennyspäätös merkitsee käynnissä olevien hankkeiden supistamista. Se ei välttämättä ole tuhoisaa, jos asia voidaan korjata hankkeiden kestoa jatkamalla. Jos taas leikkauksia edelleen lisätään, hankkeita joudutaan keskeyttämään ja niitä varten luodut organisaatiot purkamaan. Tällöin tuho on pahempi kuin jos olisimme ymmärtäneet pysyä kokonaan kotimaassa. Lupaus paluusta muutaman vuoden kuluttua ei paljon auta.

Mikko Vienonen

Skitsofrenian ja sen hoidon aiheuttamat kustannukset

Kustannukset, tulokset, tuotteet ja hinnat ovat muodostuneet terveydenhuollossa ja -huollosta käytävän keskustelun keskeisiksi teemoiksi. Ollakseen tuloksekasta tällainen keskustelu edellyttää aihepiirin ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin peruskäsitteiden tuntemista. Koska keskustelua terveydenhuollon tilasta käydään usein hallinnollisiin ja poliittisiin päämääriin pyrkien, osallistuminen siihen voi olla "tuloksekasta" varsin vähäisin tiedoin.

Jukka Hintikka

Lähete - epikriisi - maksusitoumus mitä valtionosuusuudistus merkitsee käytännön työssä

Sairaanhoitopiireissä neuvotellaan parhaillaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja yksityispalvelujen yhteistyöstä uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa voimaan. Hoitoonohjauskäytännöistä ja hoidon maksujärjestelyistä joudutaan päättämään kovissa taloudellisissa paineissa. Ratkaisut vaihtelevat paikallisesti ja alueittain. Vasta seuranta tulee osoittamaan, miten uudet pelisäännöt toimivat. Onnistumista edistäisi hyvin toimiva viestintä nykyaikaisten tiedonsiirtojärjestelmien avulla sekä eri osapuolten tiheät neuvottelut.

Raimo Anttila Matti Mäkelä Tapio Tervo

Terveydenhuollosta ei saisi tinkiä

Kaikista yhteiskunnan palveluista suomalaiset toivovat eniten terveydenhuollon säilyttämistä nykyisellä tasolla. Sosiaali- ja terveyshallituksen teettämässä gallupkyselyssä tiedusteltiin julkisten menojen karsintamahdollisuuksia. Enemmistön mukaan menoja on karsittava. Yli 60 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pitänyt säästämistä terveydenhuollossa mahdollisena, ja kolmisenkymmentä prosenttia arvioi säästömahdollisuudet vähäisiksi.

Tuire Sihvo

Lääkintöhallituksesta oikeusturvakeskukseen Ammatinharjoittamisen valvonnan sisältö pysyy ennallaan

Lääkärien ammatinharjoittamisen valvonta on siirtymässä sosiaali- ja terveyshallituksen alaiseen terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen vuoden 1993 alussa, mikäli eduskunta hyväksyy asiaan liittyvät lakiesitykset. Uudistus on hallinnollinen, ja sisältökysymyksiin palataan erikseen lähitulevaisuudessa.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Työterveyshuoltoa väännetään säästöliekille

Työterveyshuoltoa koskevat ehdotukset korvaustaksan alentamiseksi ja vuosimaksun säätämiseksi merkitsevät käytännössä työterveyshuollon alasajoa, arvioi Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yhdistyksen mukaan ehdotuksia ei missään tapauksessa voi pitää oikean suuntaisina, luovathan esimerkiksi vireillä olevat suunnitelmat eläkeiän nostamiseksi päinvastoin lisäpaineita työterveyshuollon laadukkaalle toiminnalle.