Vanhusväestö terveyspalvelujen käyttäjänä

Vanhusten suhteellinen osuus väestössä kasvaa koko ajan, joten terveydenhuollossa tarvitaan entistä enemmän tietoa, kuinka paljon ja mitä terveyspalveluja tämä osa väestöstä käyttää. Lapualla tehty tutkimus osoitti, että 65 vuotta täyttäneet tekivät asukasta kohden lähes kaksi käyntiä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, heitä nuoremmat vain noin yhden. Vanhusten lääkärissäkäynnin yleisimmät syyt olivat verenpainetauti ja sokeritauti. Laboratoriokäyntejä vanhuksilla oli asukasta kohden laskettuna kolme kertaa enemmän ja röntgenkäyntejä kaksi kertaa enemmän kuin nuoremmilla kuntalaisilla. Neljä viidestä 65 vuotta täyttäneestä potilaasta voitiin hoitaa avohoidossa, ja kiireellistä jatkohoitoa tarvitsevista vanhuspotilaista suurin osa pystyttiin hoitamaan terveyskeskuksen omassa sairaalassa.

Pertti Kekki Ritva Laamanen

Tasausjärjestelmä pienten kuntien tueksi: Sairaaloiden kuntalaskutus muuttumassa

Sairaaloiden kuntalaskutuksen perusteisiin ehdotetaan perinpohjaista muutosta. Nykyisestä koko sairaalan keskimääräisiin hoitopäivä- ja käyntikustannuksiin perustuvasta laskutuksesta luovuttaisiin, ja laskutus perustuisi enemmän todellisiin kustannuksiin: kukin sairaala ryhmittelisi potilaat klinikoittain tai erikoisaloittain diagnoosin perusteella, ja näille ryhmille määriteltäisiin keskimääräiset kustannukset laskutuksen perusteeksi. Tätä hinnoittelua täydennettäisiin toimenpidekohtaisella hinnoittelulla. Malli lisäisi useimpien kuntien riskiä joutua maksamaan erittäin suuria korvauksia asukkaittensa sairaalapalveluista, joten poikkeuksellisen suuret hoitokustannukset tasattaisiin sairaanhoitopiireittäin kunnilta perittävällä jäsenmaksulla, joka sidottaisiin kunnan asukaslukuun.

Suvi Sariola

Lasten veritautien hoito immunoglobuliini-infuusioilla

Laskimon kautta annettavalla immunoglobuliinihoidolla on tärkeä sija lasten immunologisten veritautien hoito-ongelmissa, vaikkei se olekaan näissä täysin vastannut vielä kymmenen vuotta sitten vallinneita odotuksia. Immunologisessa trombosytopeenisessa purppurassa suuret laskimoon infusoidut immunoglobuliiniannokset korjaavat trobosytopenian jo 1-2 vuorokauden kuluessa noin 60 %:lla potilaista. Valitettavasti hyvä hoitotulos jää vain harvoin pysyväksi. Hoito ei myöskään ehkäise taudin kroonistumista. Vakavissa vuototapauksissa ja erityisessä vuotovaarassa oleville ITP-potilaille sen on kuitenkin todettu vaikuttavan nopeammin kuin prednisoloni ja parantavan myös vastetta myöhempiin immunoglobuliinihoitoihin.

Jukka Rajantie

Synnytyselinten visvasyylien ja epiteelivaurioiden nimistö sekä tutkimus- ja hoitokäytäntö - yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Naistentautien klinikoille tehty kysely osoitti, että sairaaloissa käytetään varsin erilaisia nimityksiä kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien epiteelin sytologisista, histologisista ja kolposkopialöydöksistä. Myös muutosten tutkimus ja hoito sekä hoidon jälkeinen seuranta vaihtelevat. Yhteisten linjojen luominen tutkimus- ja hoitokäytäntöön vaatisi sekavan nimistön yhtenäistämistä. Kansainvälisen yhteistyön vuoksi tässä tulisi ottaa huomioon Yhdysvalloissa äskettäin suositeltu sytopatologinen nimistö.

Jorma Paavonen Susanne Ingman-Friberg Ervo Vesterinen

Vibrio cholerae non-01 Helsingin uimarantavesissä

Vibrio cholerae bakteereista seroryhmä non-01 tunnetaan huonommin kuin klassista koleraa aiheuttava seroryhmä 01. Vibrio cholerae non-01 aiheuttaa yleensä gastroenteriittejä, ulkokorvan ja haavojen tulehduksia sekä sepsiksiä. Yleensä infektio on peräisin merivesikontaktista. Vibrio cholerae non-01 -bakteereja on nyt todettu myös Helsingin merivesistä ja bakteerien tiedetään aiheuttavan tautitapauksia Suomessakin.

Seija Kalso Antti Pönkä Christine Manelius

Mammografiatutkimuksesta aiheutuva säteilyriski

Terveiden, oireettomien naisten mammografiaseulonnassa saaman säteilyaltistuksen merkitystä on pohdittu Lääkärilehdenkin palstoilla - onhan rintarauhanen yksi säteilylle herkimmistä elimistä. Laskennallisia arvioita säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä on viime vuosina tuoreiden tutkimustietojen perusteella tarkistettu entistä suuremmiksi. Silti mammografiaseulonnan kohderyhmän, 50-59-vuotiaiden naisten, tutkimuksesta aiheutuva säteilyriski on käytännössä lähes merkityksetön, eikä oikein kohdistetun ja teknisesti hyvin toteutetun mammografiaseulonnan oikeutusta voida säteilyriskin perusteella asettaa kyseenalaiseksi.

Antti Servomaa Tapio Rytömaa

Diabeetikoiden lääkehoitomuotojen jakauma Suomessa

Diabeteksen lääkehoidon jakaumaa tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Pelkästään insuliinilla hoidettuja tutkituista oli 31 %, insuliinia ja tablettihoitoa saavia 6 % ja pelkästään tablettihoitoa saavia 63 %. Aikuisiällä sairastuneiden diabeetikoiden lääkehoidossa todettiin alueellisia eroja. Yleensä seuduilla, joilla diabeteksen hoitoon oli erityisesti panostettu, insuliinihoitoisten suhteellinen osuus oli suurempi kuin muualla. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Kemikaaleille ja lyijylle altistumisen yhteys keskenmenoihin ja epämuodostumiin

Työterveyslaitoksella on selvitetty yleisesti käytettyjen liuotinaineiden, laboratoriokemikaalien ja lyijyn vaikutuksia raskauteen. Keskenmenoja ja epämuodostumia koskevat epidemiologiset tutkimukset tehtiin takautuvasti tapaus-verrokkiasetelmassa. Tulokset osoittavat, että sekä naisten että miesten altistuminen työssä liuottimille ja miesten altistuminen lyijylle saattaa lisätä keskenmenon vaaraa. Tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet uuden erityisäitiyslomajärjestelmän luomiseen.

Ahti Anttila Markku Sallmen Marja-Liisa Lindbohm Pentti Kyyrönen Helena Taskinen Kari Hemminki

Lääkäri työyhteisön jäsenenä I Tutkimuksen tausta ja perusvalinnat

Tutkimus Lääkäri työyhteisönsä jäsenenä sisältyy Kuopion yliopistollisen sairaalan laajaan kehittämisohjelmaan, jossa sairaalan toimintaa pyritään arvioimaan politiikan, hallinnon, talouden ja sosiologian näkökulmista. Lähtökohtana on, että lääketieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä rajoittavat tekijät tulevat usein näiltä aloilta.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Lääkärinä ulkomailla

Lääketieteen kansainvälistyessä myös yhä useampi suomalainen lääkäri on kiinnostunut työskentely- ja koulutusmahdollisuuksista ulkomailla. Seuraava yleiskatsaus antaa tietoja tämän hetken mahdollisuuksista. Yksityiskohtaista tietoa antavat eri maiden viranomaiset.

Manu Jääskeläinen