Kliinis-fysiologisten tutkimusten laaduntarkkailun tila huolestuttava

Kliinisen fysiologian alan tutkimukset kuuluvat arkirutiiniin sadoissa terveydenhuollon yksiköissä. Selvitykset tutkimusten laaduntarkkailusta ovat tuoneet esiin huolestuttavia puutteita niin laitteiston huollossa kuin henkilökunnan koulutuksessakin. Esimerkiksi spirometriatutkimusten laatutaso on osoittautunut kirjavaksi: laitteistojen huolto ja kalibrointi on monessa paikassa korkeintaan sattumanvaraista, ja viitearvostojakin on käytössä peräti 27 erilaista. Spirometrian laadunvalvonnasta on valmisteilla koulutusohjelma, ja samantapaisia hankkeita on vireillä myös EKG- ja verenpainemittausten laadun varmistamiseksi.

Olli Korhonen Väinö Turjanmaa

Keinoalkuisesta lisääntymisestä kiistelty lakiehdotus: Sukusolujen luovuttajan nimi täysi-ikäisen lapsen tietoon

Oikeusministeriö valmistautuu antamaan keinoalkuista lisääntymistä koskevan lakiehdotuksen hallitukselle vielä tänä keväänä. Ehdotusta valmisteltaessa suurimmat erimielisyydet ovat liittyneet kysymykseen luovuttajan salassapidosta lahjoitettuja sukusoluja käytettäessä. Valmistuneen lakiehdotuksen mukaan tieto luovuttajan henkilöllisyydestä säilytetään sosiaali- ja terveyshallituksen rekisterissä, josta lapsella on oikeus saada se tietoonsa täysi-ikäiseksi tultuaan. Kenelläkään muulla ei olisi oikeutta tietoon. Lakiehdotuksen mukaan vanhempia ei kuitenkaan velvoitettaisi kertomaan lapselle hänen syntytavastaan. Lapsettomuutta hoitavien lääkärien mielestä sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys on pidettävä salassa hävittämällä luovuttajaa koskevat tiedot. Samalle kannalle on asettunut myös Lääkäriliitto.

Suvi Sariola

Outi Hovatta: Lailla pitäisi suojata lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhdetta

Väestöliiton lapsettomuusklinikan ylilääkärin Outi Hovatan mielestä tiedot lahjoitettujen sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä on ehdottomasti hävitettävä, elleivät sekä luovuttaja että lapsen vanhemmat nimenomaan toisin halua. Tietoisuus siitä, että lapsi voi täysi-ikäisenä selvittää luovuttajan henkilöllisyyden, saattaa hänen mielestään haitata perheen vuorovaikutussuhteita. Lakiehdotus jättää vanhempien harkintaan, kertovatko he lapselle lainkaan, että hän on syntynyt luovutetuista sukusoluista. Hovatta pelkääkin rekisteröinnin johtavan toivotun avoimuuden sijasta entistä suurempaan salailuun niin, että vanhemmat eivät lainkaan kerro lapselle hänen syntytapaansa.

Lain valmistelijat korostavat lapsen oikeuksien turvaamista

Oikeusministeriön virkamiehet ovat koko lakiehdotuksen kymmenvuotisen valmistelun ajan katsoneet, että lapselle on annettava oikeus tietää sukusolujen luovuttajan henkilöllisyys. Heidän mukaansa lähtökohtana on oltava syntyvän yksilön oikeuksista huolehtiminen, ja ratkaisut on tehtävä lapsen näkökulmasta. Vain syntyvä lapsi itse tietää, kuinka tärkeä tieto luovuttajan henkilöllisyydestä hänelle on, joten lain on turvattava hänelle mahdollisuus saada se. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan myös Suomen ratifioimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka edellyttää, että kaikissa lapsia koskevissa lainsäädäntötoimissa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen mukaan lapsella on myös, jos mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa.

Suvi Sariola

Lasten idiopaattinen trombosytopeeninen purppura

Petekkiat ovat aina hälytysmerkki, joiden syy on selvitettävä. Jos lapselta todetaan trombosytopeniaa, hänet tulee välittömästi lähettää lähimpään lastensairaalan taudin vakavuuden arviointia varten. ITP-potilaan vuoto-oireet korjaantuvat yleensä muutaman päivän kuluessa pelkällä vuodelevolla ja lapsi voidaan kotiuttaa. Lääkehoitoja käytetään lapsille vain erityistapauksissa.

Jukka Rajantie Terhi Sinisalo

Alaraajan hermopinteet

Hermopinne on alaraajassa harvinaisempi kuin yläraajassa, mutta se on kuitenkin yleisempi alaraajavaivojen syy kuin yleensä tiedostetaan. Yleisimmät alaraajan hermopinteet ovat peroneuspinne polven tasolla, Mortonin tauti varpaissa, canalis tarsi -syndrooma jalkapohjassa ja meralgia paraesthetica reidessä.

Martti Vastamäki

Klobatsaami lasten epilepsian hoidossa

Klobatsaamia voidaan käyttää lisälääkkeenä niille epilepsiapotilaille, joiden oireisiin ei tavanomaisilla lääkkeillä saada riittävää apua. Puolet vaikeaa epilepsiaa sairastavista lapsista hyötyi tutkimuksen mukaan aluksi klobatsaamista, mutta myöhemmin useimmille heistä kehittyi toleranssi. Parhaiten klobatsaami tehoaa myokloonisiin ja epätyypillisiin poissaolokohtauksiin. Klobatsaamihoidon vastetta ei voi arvioida seerumin lääkepitoisuuksia seuraamalla. Toisin kuin monien muiden epilepsialääkkeiden käytössä pitoisuusmääritysten hyöty rajoittuu lähinnä hoitomyöntyvyyden seuraamiseen.

Ali H. Bardy Timo Seppälä Teija Salokorpi Pirjo Lillsunde Marja-Liisa Granström Pirkko Santavuori

Lääkitystä saavien diabeetikoiden hoitopaikkojen käytön jakauma Suomessa

Diabeetikkojen hoitopaikkojen käytön jakaumaa ja lääkärissäkäyntien tiheyttä tutkittiin apteekeista lääkkeitään noutaneille diabeetikoille tehdyllä kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi 33 205 diabeetikkoa, jotka muodostivat vähintään 70 % kaikista tutkimusajankohtana lääkkeitä hakeneista diabeetikoista. Vastanneista kävi terveyskeskuksissa 70 %, sairaaloiden poliklinikoissa 20 %, yksityislääkäreillä 8 % ja työpaikkaterveydenhuollossa 2 %. Aikuisiällä sairastuneista diabeetikoista 75 % kävi terveyskeskuksissa, kun taas nuoruusiän diabeetikoista vain 28 %. Selvimmin maan keskiarvosta poikkeaa hoitopaikkojen käytön jakauma Vaasan keskussairaalapiirissä, joka on jo kymmenkunta vuotta toiminut diabeteksen alueellisten hoidonjärjestelyjen kokeilualueena. Lääkärissäkäyntien tiheydessä ei vastaavaa eroa kuitenkaan ollut havaittavissa. Tuloksia käytetään osana vuonna 1989 käynnistettyä FinnDiab-tutkimusprojektia, jossa selvitetään diabeteksen hoitokäytäntöä ja sen tuloksellisuutta maassamme.

Tero Kangas Marjo Salinto Antti Reunanen

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelun vaikutukset keski-ikäisten miesten kestävyyskuntoon ja veren rasvoihin

Maastohiihto- ja juoksuharjoittelu parantavat verenkiertoelimistön suorituskykyä yhtä tehokkaasti. Keski-ikäisille tamperelaismiehille laadittu yhdeksän tai kymmenen viikon harjoitusohjelma lisäsi hiihtäjien maksimaalista hapenkulutusta keskimäärin 17 % ja juoksijoiden hapenkulutusta 13 %. Tutkimukseen valitut miehet eivät olleet aiemmin harrastaneet liikuntaa. Miehet harjoittelivat neljänkymmenen minuutin ajan kolme kertaa viikossa. Seerumin lipoproteiini- ja insuliinipitoisuudet eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi.

Pekka Oja Raija Laukkanen Katriina Kukkonen-Harjula Ilkka Vuori Matti Pasanen Seppo Niittymäki Tiina Solakivi

Lääkäri työyhteisön jäsenenä II Työssä koetut ongelmat, työyhteisö henkisten resurssien kehittäjänä

Sairaalat ovat historiansa ajan toimineet melko vapaana ulkoisista yhteiskunnallisista paineista, valtaosin vain lääketieteen kehityksen ohjaamina. Niinpä niiden hallintojärjestelmä ja työilmapiiri ei kaikilta osin enää vastaa nykytodellisuutta. Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa selvitettiin tekijöitä, jotka sairaalayhteisössä vähentävät lääkäreiden työtehoa, motivaatiota ja työniloa.

Timo Korhonen Risto Harisalo