Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

Aapo Lehtonen

Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Juhani Rekola

Arkielämän näkökulma ympäristöhaittojen terveysvaikutuksiin

Asiantuntijoiden arviot ympäristöriskeistä ovat tärkeitä kansanterveydellisten päätösten teossa ja valistuksen suunnittelussa. Niitä on kuitenkin vaikea hyödyntää yksilötason terveydenhuollossa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvien riskiarvioiden ja riskien kokemisen selvittäminen täydentää suurten kvantitatiivisten tutkimusten luomaa kuvaa ja antaa tietoa ympäristöuhkien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen ja sairastuvuuteenkin. Artikkelissa esitellään kognitiivisten mallien ja asiakkaan näkökulman nimellä tunnettujen lähestymistapojen keskeisiä ajatuksia ja liitetään nämä terveyspalvelujen käytön problematiikkaan.

Petri Raivola Hasse Karlsson Matti Kamppinen

Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

Matti Joukamaa

Verotusongelmia terveydenhuollon ostopalvelutoiminnassa?

Ostopalvelutoiminnassa liikutaan verotuksellisesti varsin epävarmalla alueella. Erityisiä säännöksiä ostopalvelutoiminnan verottamisesta ei ole, vaan jokainen tapaus on tutkittava erikseen tiettyjen periaatteiden nojalla. Siksi on järkevää ennen toimintaan ryhtymistä selvittää verotuskohtelu hakemalla ennakkotieto ennakonperintävelvollisuudesta lääninverovirastolta, tai jos asiaan halutaan lopullisessa verotuksessa sitova ratkaisu, verohallituksessa sijaitsevalta keskusverolautakunnalta.

Jukka Nisonen

Suomalaisten aikuisten suun terveys edelleen verrattain huono

Hampaattomuus, karies ja hampaiden kiinnityskudosten sairaudet ovat edelleen varsin yleisiä suomalaisessa aikuisväestössä, todettiin Kansaneläkelaitoksen tutkimuslaitosten ja yliopistojen hammaslääketieteen laitosten yhteistyönä tekemässä tutkimuksessa. Tässä Mini-Suomi-terveystutkimuksen osassa aineistona oli 8 000 henkilön otos 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista, ja tutkimukseen osallistui heistä 7 190 (90 %). Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: terveyshaastattelu, kliininen perustutkimus ja kliininen jälkitutkimus. Kenttävaihe ajoittui vuosiin 1978-80.

Keski-Suomen alueellinen verisuonikirurgian rekisteri

Keski-Suomen keskussairaalassa ylläpidettyyn valtimokirurgisten toimenpiteiden rekisteriin kirjattiin sen kaksivuotisen toiminnan aikana 547 hoitoa. Tulosten perusteella on tarkistettu leikkauspotilaiden valintaa ja diagnostiikkaa sekä kirurgian osaston työjärjestelyjä. Tiedostosta on hyötyä myös lähiaikojen hallinnollisissa päätöksissä.

Erkki Hurskainen

Lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien väliset suhteet

Noin kolmannes Suomen lääkärikunnasta työskentelee pää- tai sivutoimisesti yksityisessä lääkärikeskuksessa. Lääkäriliiton asettama työryhmä on selvittänyt lääkärikeskusten ja niissä työskentelevien lääkärien suhteita ja vastaanottotoiminnan järjestämistä, esimerkiksi lääkärien osakkuutta, vuokran perusteita, yrityksen lääkäreille tarjoamia palveluja ja lääkärien mielipiteitä työskentelystä lääkärikeskuksessaan. Tutkimus kattaa 12 lääkärikeskusta ja 288 näissä keskuksissa työskentelevää lääkäriä.

Timo Niinimäki Antti Jäättelä Pekka Saarinentuija Tenhunen Taisto Rautpalo

Sydämen vajaatoiminnan hoito tänään

Sydämen vajaatoimintaa diagnosoitaessa ja hoitoa suunniteltaessa on lähtökohtana oltava vajaatoiminnan aiheuttanut perussairaus ja potilaan kliininen tila. Vajaatoiminnan astetta ei kuitenkaan voi aina riittävän tarkasti määritellä kliinisten seikkojen perusteella. Varsinkin ACE-estäjähoitoa harkittaessa on yleensä syytä mitata ejektiofraktio kaikututkimuksen tai isotooppiventrikulografian avulla. Tuoreimpien tutkimusten mukaan ACE-estäjien tuoma hyöty näyttää keskittyvän potilaisiin, joiden ejektiofraktio on alle 30 %. Lääkkeiden valinnan on oltava paljolti yksilöllinen. Digoksiini ja diureetit ovat varsin hyvä perusvalinta lääkehoitoa käynnistettäessä. Taustalla olevaan sairauteen ja komplisoiviin tekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon, puuttuminen ovat tärkeä osa hoitoa.

Markku S. Nieminen Juhani Partanen

Rinnan rekonstruktio mikrovaskulaarisella alavatsakielekkeellä

Rinnan rekonstruointiin syövän hoidon jälkeen on aiemmin käytetty silikoniproteesia, kudoslaajentimia ja erilaisia iho- tai iho-lihaskielekkeitä. Mikrovaskulaariset kudossiirtomenetelmät ovat huomattavasti kehittymässä. Suomessakin on viime aikoina tehty yhä enemmän rinnankorjauksia vapaalla mikrovaskulaarisella kudossiirrännäisellä. Useille naisille tällä menetelmällä saadaan esteettisesti paras korjaustulos.

Timo Waris Outi Kaarela Timo Raatikainen Jyri Hukki Erkki Tarpila Harri Teerikangas