Lääkkeiden määrääminen ja lääkemääräykset: Valvonnan kokemuksia PKV-lääkkeiden määräämisestä

Lääkkeiden määrääminen on rajattu lääkäreiden erityisoikeudeksi. Kirjoituksessa kuvataan voimassa olevat säännökset ja ohjeet ja havainnollistetaan pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien (PKV) lääkkeiden määräämisen ongelmia kahdella tapausselostuksella. Uuden hoitosuhteen alkaessa ensimmäisellä vastaanottokerralla ei pitäisi määrätä eikä uusia PKV-lääkkeitä.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

EY-direktiivien vaikutukset Suomen terveydenhuoltoon

Suomen lakeihin ja asetuksiin tehdään parhaillaan EY-direktiivien vaatimia muutoksia. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollonkin säädöksissä joudutaan harmonisoimaan lukemattomia yksityiskohtia, ETA-sopimus tuskin tulee suuresti vaikuttamaan terveydenhuollon arkirutiineihin. Merkittävimmät muutokset ovat tulossa lääkealalle, mm. lääkkeiden myyntilupakäytäntöön ja hintavalvontaan, sekä terveydenhuollon ammattien koulutukseen. Lääkäreille tulee yleislääkäritoiminnan ehdoksi peruskoulutuksen jälkeen suoritettava kaksivuotinen perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Tätä koskevat säädökset sekä lääkärintoimen harjoittamista ja erikoislääkäritutkintoa koskevien säädösten muutokset ovat parhaillaan valmisteltavina.

Antti Marttila

Potilas ja hoitoa koskeva päätöksenteko

Potilaan itsemääräämisoikeus ja osallistuminen hoitoonsa ovat pitkään olleet lääketieteellisen hoidon perusperiaatteita. Sen sijaan vain vähän huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka paljon potilaat haluavat ottaa vastuuta hoidostaan. Tutkimuksessa selvitettiin hypoteettisten sairaustapausten avulla, haluavatko potilaat osallistua hoitopäätösten tekemiseen ja missä määrin. Suurin osa vastaajista halusi olla mukana päätöksenteossa. Vastuu päätöksenteosta haluttiin kuitenkin jättää kokonaan lääkärille, mikäli päätös vaati erityistä lääketieteellistä tietämystä ja kun kyse oli vakavammasta sairaudesta. Kaikkein halukkaimpia vastaajat olivat osallistumaan sellaisten päätösten tekemiseen, jotka koskevat lääkehoitoa.

Sinikka Sihvo Pertti Kekki Kaj Koskela

Aikuisten bakteerimeningiitti

Aikuisten meningiitistä on julkaistu varsin vähän suuriin aineistoihin perustuvaa koottua tietoa. Bostonissa toimivan Harvardin opetussairaalan, Massachusetts General Hospitalin, infektiolääkärit selvittivät vuosien 1962-88 aikana hoidettujen 493 bakteerimeningiitin luonteenpiirteitä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sisapridi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä

Sisapridi muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin prokainamidia, mikä voisi selittää kolmen vuoden aikana WHO:n kansainväliseen sivuvaikutusrekisteriin tehdyt 7 takykardiailmoitusta. Usein kyse oli palpitaatiosta, mutta lisälyöntisyyttä ja (sinus?)takykardiaa ilmoitetaan myös esiintyneen. Sivuvaikutus on todennäköisesti ainakin osalla näistä potilaista sisapridiin liittyvää, sillä uudelleenaltistus aiheutti saman ilmiön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-hepatiitin ennuste

Yhdysvalloissa neljän maakunnan alueella selvitettiin prospektiivisesti vuosina 1985-86 non-A, non-B hepatiittiin sairastuneen 130 potilaan ennustetta. Kolmasosa potilaista eli sosioekonomisesti huonoissa oloissa, mikä mahdollisesti on ollut osallisena tartuntaan. Runsaalla neljänneksellä tauti oli todennäköisimmin saatu suoneen otettavien huumeiden käytön yhteydessä ja vajaalla viidesosalla hiljattain annetusta verensiirrosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mega-annosadrenaliinista ei hyötyä elvytyksessä

Tälläkin palstalla referoitiin takavuosina innostuneesti, miten suuriannoksinen adrenaliini muka antaa paremman elvytystuloksen kuin standardiannos, kun potilaan asystolia, kammiovärinä tai elektromekaaninen dissosiaatio halutaan muuttaa hemodynamiikkaa ylläpitäväksi rytmiksi. Suurina pidetään annoksia ad 15 mg, standardeina 1-2 mg. Mutta kuten niin usein, on alkuinnostuksen jälkeen syytä tutkia asia prospektiivisella ja satunnaistetulla tutkimuksella. Ja kuten niin usein, ei innostukseen ole tainnut olla aihetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klorokiinille resistentti vivax-malaria

Plasmoidium vivax on toiseksi yleisin malarian aiheuttaja. Sitä esiintyy erityisesti Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä sekä Keski-Amerikassa. Vivax-malaria saattaa joskus aiheuttaa klorokiinihoidosta huolimatta relapseja. Tällöin parasiitti on muuttunut maksassa hypnotsoiittimuotoon, joka verenkierrossa ei viihdy erytrosyyttien sisällä. Hypnotsoiittien aiheuttama taudin relapsi tulee aikaisintaan 30 päivän kuluttua primaari-infektiosta, mutta viive voi olla jopa vuosiakin. Myöhäiset relapsit hoidetaan primakiinilla. Tiedetään nimittäin, ettei klorokiini näissä tilanteissa tehoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kuumekouristelijan muotokuva

Peräti 2-4 % kaikista lapsista saa kuumekourustuksen, heistä noin kolmannes toistuvasti. Tiedetään, että kuumekouristus uusii helpommin nuorissa kuin varttuneemmissa lapsissa, mutta muilta osin on epäselvyyttä mitkä seikat altistavat toistuville kuumekouristuksille. Yalen yliopistosairaalassa seurattiin prospektiivisesti parin vuoden ajan 347 kuumekouristelijaa (ikä 1 kk - 10 v).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Pitkäaikaissairaiden nuorten tupakointi

Pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten tupakointi osoittautui Oulussa tehdyssä selvityksessä yhtä yleiseksi kuin terveiden verrokkien. Vain vaikeista astmaoireista kärsivät naiset tupakoivat verrokkeja selvästi vähemmän. Diabeetikot tupakoivat jopa yleisemmin kuin verrokit, ja heillä tupakointi oli myös yhteydessä hoitotasapainoon. Nuorten tupakoinnin aloittamista ei ilmeisestikään pystytä kovinkaan helposti estämään järkisyillä.

Jorma Kokkonen Terho Paavilainen