21088 osumaa

Eettinen toimikunta ja sen työn kehittäminen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo yli kymmenen vuoden kokemus eettisen toimikunnan työstä. Tuona aikana toimikunta on käsitellyt yli 250 tutkimussuunnitelmaa. Suurin osa niistä on arvioitu varsin tasokkaiksi. Lääketutkimukset ovat viime vuosina olleet hyvin suunniteltuja monikeskustutkimuksia, muiden tutkimusten suunnitelmiin sen sijaan on puututtu melko useinkin, joskaan esitetyt korjaukset eivät ole olleet suuria. Lähiaikoina eettisten toimikuntien työssä joudutaan entistä painokkaammin ottamaan huomioon myös taloudelliset seikat.

Rainer Fogelholm Tapio Tervo

Uusia amalgaamipaikkoja tehdään vähän

Sosiaali- ja terveyshallituksen keväällä 1992 tekemä tutkimus hammaspaikkamateriaalien käytöstä osoitti, että lasten hammashoidossa lasi-ionomeeri oli eniten käytetty täyteaine: siitä tehdään noin 80 % kaikista uusista paikoista. Amalgaamin käyttö oli vähäistä ja rajoittui lähinnä poskihammasalueiden laajoihin täytteisiin. Aikuisilla amalgaamia käytettiin enemmän kuin lapsilla, mutta myös taka-alueen täytteissä käytettiin runsaasti hampaanvärisiä täytemateriaaleja. Terveyskeskus- ja yksityishammaslääkärien materiaalivalinnat olivat samansuuntaisia.

Eeva Widström Helena Forss

Lanneselkäpotilaan hoidon vaikuttavuus: onko kasvavaan kuntoutusongelmaan ratkaisua?

Selkäsairauksista aiheutuvat sosiaaliturvakustannukset ovat kasvaneet mammuttimaisiksi. Terveydenhuollon tulee käyttää vaikuttavimmiksi osoittautuneita hoitomenetelmiä, mutta samalla yhteiskunnan on vastattava ammatillisen kuntoutuksen haasteeseen: selkävaivaisille on järjestettävä sopivaa työtä. Ruotsissa on saatu erinomaisia tuloksia yhdistämällä aktiivinen kuntoutus ja työpaikkatoimenpiteet.

Hannu Alaranta Antti Malmivaara Timo Pohjolainen

Uusi keuhkosyövän riskitekijä - häkkilintu

Kirjallisuudessa on esitetty arvio, että lemmikkieläimenä pidetty lintu saattaa lisätä keuhkosyövän riskiä. Edesmenneessä Länsi-Berliinin kaupungissa tehtiin asiaa selventävä tutkimus. Siinä 239 keuhkosyöpäpotilaalta ja 429 verrokilta tiedusteltiin, oliko heillä kotonaan lemmikkinä lintuja, kuten papukaijoja tai kanarialintuja, ja jos oli, kuinka kauan oli ollut ja oliko lapsuudenkodissa lemmikkilintuja ja kuinka kauan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

...tai ehkei sittenkään

Skottikollegat ovat myös lukeneet saman jutun kuin länsiberliiniläiset ja tekivät lintuasiasta oman tutkimuksen. Siinä 143 keuhkosyöpäpotilaalle valittiin kaksi verrokkia. Lintuharrastuksesta tehtiin samantyyppiset kysymykset kuin saksalaistutkimuksessa, ehkä vähän tarkemmin. Ja päinvastoin kuin saksalaisten työssä, lintuharrastuksen ja keuhkosyövän ei todettu liittyvän toisiinsa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lisää infektioista ja ateroskleroosista

Solun tietyt rakenneyksiköt, heat shock -proteiinit (hs-proteiinit), toiselta nimeltään stressiproteiinit, ovat hyvin samankaltaisia rakenteita bakteereista ihmiseen. Hs-proteiineja vapautuu ympäristöön soluja kohtaavien mitä erilaisimpien stressien seurauksena. Niitä tunnetaan kolmattakymmentä erilaista eri solutyypeistä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-vitamiininpuutos ja makuuhaavat

On arveltu, että makuuhaavat johtuvat osittain puutteellisesta ravitsemuksesta, sillä mm. sinkki ja C-vitamiini vaikuttavat haavan paranemiseen ja paranemisen immunologiaan. Leedsissä tutkittiin prospektiivisesti 21 vanhuksen veren A- ja E-vitamiinipitoisuudet, lihaksen, plasman ja granulosyyttien sinkki, valkosolujen C-vitamiinipitoisuus sekä veren albumiini- ja hemoglobiini. Potilaat olivat sairaalassa hoidettavina lonkkaluunkaulan murtuman vuoksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Psyykenlääkkeiden ja sydäninfarkin välillä yhteyttä

Vuosina 1986-88 sydäninfarktiin kuolleista nuorista englantilaisista ja walesilaisista naisista koottiin keskitetysti sairauteen ja kuolemaan liittyviä tietoja, joita verrattiin muihin syihin kuolleisiin kontrollipotilaisiin. Todettiin yllättäen, että sydänkuolemat olivat psyykenlääkkeitä käyttäneillä yleisempiä kuin verrokeilla. Jos nainen oli kuoleman aikoihin käyttänyt bentsodiatsepiinejä, oli kuolemanriski 5,2-kertainen (95 %:n luottamusväli 1,9-14,6) verrokkiotokseen nähden, ja jos hän käytti trisyklisiä masennuslääkkeitä, luku oli 6,3 (1,3-31,0). Varmuuden vuoksi tutkittiin myös tulehduskipulääkkeiden käyttöfrekvenssejä, mutta niiden suhteen ei ollut eroja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030