HIV-epidemian torjunta Suomessa

Suomessa HIV-tartuntatilanne on pysynyt vakaana eivätkä pessimistiset ennustukset epidemian laajenemisesta näytä toteutuvan. Uhka ei kuitenkaan millään muotoa ole häviämässä, vaan valistusta turvallisista seksitavoista tarvitaan jatkuvasti. HIV-epidemian torjunnan onnistumiseen on Suomessa vieläkin varsin hyvät mahdollisuudet, mutta tartunnan yleistyminen muissa maissa voi muuttaa tilannetta, koska edelleenkin merkittävä osa suomalaisten tartunnoista on saatu muualla.

Pauli Leinikki

Terveet aivot -projekti

Voidaan perustellusti ihmetellä, miksi aivotietämyksemme on ollut verraten niukkaa. Olemme aika hyvin selvillä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta sydän pysyisi kunnossa tai jotta lihaskunto paranisi. Tupakan haitat keuhkoille, kolesterolin merkitys verisuonille ja alkoholin vaarat maksalle ovat kaikille tuttuja. Mutta aivojemme toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä emme juuri tunne.

Juhani Juntunen

Anafylaktinen reaktio klooriheksidiinistä

19-vuotias mies tuli ensiapuun vasemman käden palovamman takia. Vamma-alue puhdistettiin asianmukaisesti ja päälle laitettiin sidos, jossa oli parafiinia ja 0,5-prosenttista klooriheksidiiniä. Potilas alkoi valittaa kutinaa ja huimausta. Haava-alueella havaittiin laajalle levinnyt erytematoottinen ihottuma. Lisäksi havaittiin turvotusta jopa kasvoilla. Systolinen verenpaine oli 90. Asianmukaisella anafylaksian hoidolla potilas toipui täysin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Likvorin vasta-ainemääritykset 1984-1990

Helsingin yliopiston virusopin laitoksella 1984-90 komplementin sitoutumistestillä tutkituista 3 643 likvorinäytteestä 284:ssä eli 7,8 %:ssa oli poikkeava löydös. Suurimmalla osalla potilaista oli enkefaliitti tai polyradikuliitti. Yleisin yksittäinen taudinaiheuttaja oli Herpes simplex -virus; tavallisia olivat myös varicella-zoster-, tuhkarokko-, ja influenssa A -virusvasta-aineet. Muita löydöksiä olivat vasta-aineet klamydian ryhmäantigeenille, sikotauti-, rota-, sytomegalo-, RS- ja enterovirusvasta-aineet. Samanaikaisen seeruminäytteen puuttuminen noin puolessa tapauksista heikentää vasta-ainelöydösten arviointia, mutta siitä huolimatta löydökset antavat laajan kuvan keskushermostoinfektioiden aiheuttajista.

Marjaleena Koskiniemi Markus Färkkilä Matti Valtonen Eila Kohvakka Antti Vaheri Ja Työryhmä

Likvorin vasta-ainemääritykset uudistuvat

Keskushermostoinfektioiden virusetiologian selvittelyä parantaa vasta-ainemääritysten suorittaminen herkillä entsyymi-immunologisilla testeillä (EIA). Näin seulontatutkimuksen avulla on entistä parempi mahdollisuus löytää virusspesifisiä vasta-aineita likvorista. Likvorissa todettujen vasta-aineiden merkityksen arvioimiseksi täytyy tutkia samaan aikaan otettu seeruminäyte. Testi saattaa olla diagnostinen jo yhdestä seerumi-likvorinäyteparista, mutta uusi näyte 2-3 viikon kuluttua lisää huomattavasti diagnoosin varmuutta. Myöhäisnäyte kuukausien kuluttua saattaa olla tarpeen, koska joissakin tapauksissa tulehdusprosessi voi kroonistua. EIA-tekniikoihin perustuvat vasta-aineiden seulontatestit virusviljelyn rinnalla ovat oleellinen parannus keskushermostoinfektioiden alkuperän selvittelyyn.

Marjaleena Koskiniemi Carl-Henrik von Bonsdorff Antti Vaheri

Uni-valverytmin kehitys lapsilla

Raskauden loppuvaiheessa ja varhaislapsuudessa tapahtuu nopea ja

Matti Erkinjuntti Pentti Kero

Alaraaja-amputaation jälkeinen kuntoutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Seinäjoen keskussairaalan kirurgian ja fysiatrian yksiköt sekä Härmän sairaalan fysiatrian yksikkö ovat sopineet tehtäväjaosta ja yhtenäisistä periaatteista alaraaja-amputaatiopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Proteesin sovitukset ja käytön harjoittelu on järjestetty muun kuntoutuksen yhteyteen keskussairaalan fysiatrian poliklinikkaan, jossa apuvälineteknikko käy viikoittain. Poliklinikka vastaa yhteistyössä muun avohoidon kanssa myös potilaan kuntoutumisen ja selviytymisen jälkiseurannasta. Ongelmien ilmaantuessa potilaat voivat ottaa yhteyttä suoraan poliklinikkaan, jonne heille tarvittaessa järjestetään nopeasti vastaanotto. Kuntoutumistulokset ovat 9 kuukauden - 1 vuoden 9 kuukauden seurannan perusteella suhteellisen hyvät. Potilaat säästyvät myös kalliilta ja rasittavilta matkoilta kauas proteesipajaan, kun proteesien sovitukset ja huolto ovat saatavissa alueen keskussairaalasta.

Jussi Korpi Reijo Syrjä Esa Mäkiniemi Ari Jaakkola Jussi Heikkilä

Munatorviraskauksiin liittyvät istukkahormonipitoisuudet

Seerumin istukkahormonipitoisuus vaihteli 181:llä munatorviraskauden vuoksi kirurgisesti hoidetulla potilaalla 25:stä 43 600 yksikköön. Puolella potilaista pitoisuus oli enintään 1 000 IU/l, ja enintään 5 000 IU/l se oli kolmella neljäsosalla. Munanjohdin oli revennyt keskimäärin kymmenesosassa tapauksista, joissa hCG-arvo ei ylittänyt 5 000 IU/l, kun taas potilaista joilla se oli ylitti tämän rajan, keskimäärin joka toisella oli munanjohtimen repeämä. Suureen pitoisuuteen liittyi myös merkitsevästi useammin runsasta vuotoa vatsaonteloon.

Juha Mäkinen Leena Anttila Kaisu Rantakokko Teija Kalajoki Kerttu Irjala

Vaihtoehtolääkinnän valvonta

Suomen terveyspolitiikassa on omaksuttu liberaali suhtautuminen ei-lääketieteellisiin hoitomuotoihin. Lainsäädäntöä niiden käytöstä ei ole, mutta vahingollista puoskarointia pyritään valvomaan muun muassa luvatonta ammatinharjoittamista koskevien säännösten avulla. Terveydenhuollon viranomaiset ovat myös pyrkineet luomaan keskusteluyhteyksiä vaihtoehtolääkinnän ja terveydenhuollon edustajien välille.

Antti Marttila

Maailman vesivarat ja terveys

Puhtaan veden turvaaminen jokaiselle ihmiselle oli YK:n vuosikymmenen teema 1980-luvulla, mutta tulokset tuskin riittivät väestönkasvun tuoman lisätarpeen tyydyttämiseen. Maailman vesiongelma liittyy sekä veden määrään että sen laatuun. Kuivuus ja tulvat ovat luonnonkatastrofeja, joiden vaikutukset ulottuvat miljooniin ihmisiin. Monet sairaudet leviävät veden kautta, mutta myös veden kemiallinen saastuminen on teollistumisen myötä levinnyt yhä laajemmalle.

Päivi Kurttio