Moniulotteinen biopsykososiaalinen malli kuntoutusarvioinnissa

Artikkelissa kuvataan luokittelu, jonka tarkoituksena on kannustaa biopsykososiaalisen mallin sekä WHO:n käsitteiden käyttöön kuntoutusarvioinnissa ja kuntoutusmenetelmien kehittelyssä. Luokittelussa WHO:n sairauksien seurauksia kuvaavat peruskäsitteet olisi konkreettisesti sidottava ihmisen holistiseen olemukseen ja biopsykososiaaliseen arviointiin. Tehtävä ei ole helppo, koska se edellyttää yhtenäisen ilmiön pirstomista osiin. Silti luokittelun avulla arvioiva työryhmä voi päästä kullakin erillisalueella sellaisiin tuloksiin, että kuntoutettavasta syntyy mahdollisimman integroitunut kuva.

Seija Talo Ulla Rytökoski Lea Niitsuo Mariitta Vaara Markku Tuomaala

Terveyskeskustoiminnan alueittaiset ja paikalliset vaihtelut I Lääkärinvastaanotot, laboratorio- ja röntgentutkimukset, päivystysjärjestelyt

Kansanterveyslakia säädettäessä keskeisenä tavoitteena oli tasoittaa perusterveydenhuollon palvelutarjonnan alueellisia eroja. Laki tuli huhtikuun alussa olleeksi voimassa kaksikymmentä vuotta; niiden kuluessa terveyskeskuspalvelut ovat muotoutuneet paitsi keskitetyn suunnittelun ja paikallisten tarpeiden myös sattumanvaraisten tekijöiden mukaan. Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytämiseksi sekä taustatiedoksi tulossa olevia muutoksia varten Kuopion yliopistossa on selvitetty kyselytutkimuksella ja toimintakertomustiedoista terveyskeskusten palveluvalmiutta sekä toimintojen järjestelyjä.

Simo Kokko Antti Turunen Jorma Takala

Pakolaisten asioiden hoito Suomessa

Suomeen on parin viime vuoden aikana tullut ensi kertaa merkittäviä pakolaismääriä. Olemme sen tosiseikan edessä, että tämä maa on "löydetty", vaikka onkin Euroopan kylmin, kallein ja pohjoisin valtio. Edellenkin turvapaikanhakijoita varmasti tulee, ja meidän on tähän virallisesti varauduttava. Kaikkien ulkomaalaisten asiat tulisi hoitaa tehokkaasti ja keskitetysti yhden viraston alaisuudessa.

Marja Nylund-Oja

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ohitusleikkauksessa 1983-1986 hoidettujen potilaiden työkyky

Sepelvaltimo-ohitusleikkausten kansantaloudellinen hyöty määräytyy pääosin sen mukaan, kuinka suuri osa potilaista palaa työhön leikkauksen jälkeen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1983-86 ohitusleikkauksessa hoidetuista 359 potilaasta työhön palasi 24 %, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa aiemmissa tutkimuksissa. Syynä eroon olivat KYS:n potilaiden sepelvaltimotaudin vaikea-asteisuus, fyysisesti raskas työ, pitkä sairausloman kesto ennen leikkausta ja etenkin se, että pysyvä eläkepäätös oli annettu ennen leikkausta. Kuitenkin niistä, jotka eivät olleet pysyvästi eläkkeellä leikkausajankohtana, palasi työhön 59 %, mikä vastaa kansainvälistä keskitasoa. Työhönpaluuseen vaikuttivat sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä leikkaustulos, mutta myös potilaan ikä, sosioekonominen asema ja sairausloman kesto ennen leikkausta. Jotta potilaista useampi palaisi työhön sepelvaltimo-ohitusleikkauksen jälkeen, pitäisi jonotusaika angiografiaan ja leikkaukseen saada lyhenemään nykyisestä.

Johanna Kuusisto Viljo Rissanen Markku Laakso Heikki Huttunen Kaija Huttunen Kalevi Pyörälä

Nieltyjen vieraiden esineiden aiheuttamat ohutsuolen ja umpilisäkkeen puhkeamat

Useimmat nielemämme vieraat esineet kulkeutuvat tietämättämme ja vahinkoa tuottamatta läpi suoliston ja poistuvat ulosteen mukana. Toisaalta osa selvittämättömistä vatsakalvontulehduksista saattaa johtua esimerkiksi terävän kalanruodon aiheuttamasta ja itsestään sulkeutuneesta suolen puhkeamasta. Satakunnan keskussairaalassa Porissa tehtiin retrospektiivinen tutkimus yhteensä kymmenestä vuosina 1980-91 leikatusta potilaasta, joiden vatsakalvontulehduksen syyksi oli havaittu terävän vieraan esineen aiheuttama ohutsuolen tai umpilisäkkeen puhkeama. Seitsemän potilaan leikkaus oli aloitettu vaihtoviillosta umpilisäkkeen tulehdusta epäillen. Piikit tuntuivat pysähtyvän helposti varsinkin Meckelin divertikkeliin. Kaikki potilaat toipuivat leikkauksesta hyvin. Kun leikataan potilasta, jolla on vatsakalvontulehdus, ja havaitaan, ettei umpilisäke ole tulehtunut, on aina otettava huomioon mahdollisuus, että vieras esine on puhkaissut ohutsuolen.

Into S. Salonen Antti Hakkiluoto

Milloin ja miten yleislääkärin tulisi hoitaa hyperlipidemiaa?

Hyperlipidemian hoitamisella pyritään pienentämään sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa. Hoidon tarvetta arvioitaessa tulee sen vuoksi tarkastella potilaan sepelvaltimotaudille altistavia tekijöitä kokonaisuutena. Samoin tulisi selvittää kaikki riskiä pienentävät mahdollisuudet. Myös tavoitteet tulee asettaa yksilöllisesti. Jos potilaalla jo on sepelvaltimotauti, tai jos hänellä on useita riskitekijöitä, niiden tulee olla keskimääräistä tiukempia. Mutta ainoanakin riskitekijänä selvä hyperlipidemia tulee hoitaa häiriötyypin mukaisella lääkityksellä silloin, kun hyvin toteutetulla ruokavaliohoidolla ei saada tyydyttävää tulosta.

Jorma Viikari

Kosketus varhaisen vuorovaikutuksen väylänä

Vauvaan luodaan kontakti ennen kaikkea kosketuksen avulla. Kosketus vaikuttaa vauvaan eri tavoin eri kehitysvaiheissa. Vastasyntyneeseen saa kontaktin vasta kun vauvan vireys on otollinen, 2-6 kuukauden ikäisessä vauvassa kosketus herättää jo vastareaktioita. Kosketuksen ja sen avulla syntyvän kontaktin merkitystä vauvalle voi tarkastella tekemällä havaintoja tutkimuksen aikana, kuten lastenlääkäri työssään, mutta myös käyttämällä tietolähteenä psykoanalyysin kautta rekonstruoitua lasta.

Erkki Jukarainen

Viikonloppujuomisen vaikutus verenpainearvoihin

Alkoholin tiedetään etenkin miehillä kohottavan verenpainearvoja, ja alkoholin suurkulutusta pidetään verenpainetaudin syynä 10-30 %:lla potilaista. Suomalaisen viikonloppupainotteisen juomisen verenpainevaikutukset poikkeavat kuitenkin päivittäisen juomisen seuraamuksista. 260 keski-ikäisen tamperelaismiehen aineistossa alkoholin suurkuluttajista päivittäin alkoholia käyttävien systolinen ja etenkin diastolinen verenpaine olivat selvästi korkeammat kuin absolutistien, mutta viikonloppujuojilla vain systolinen paine oli lievästi korkeampi.

Kaija Seppä Pekka Sillanaukee

Elämä pitkä, kuntoloma lyhyt: voidaanko laitoskuntoutuksen tuloksia mitata?

Kuntoutuslaitosten tuloksellisuuden arviointiin tarvittaisiin selkeitä mittareita, mutta nykyisellään niitä on tarjolla niukasti. Sopivien arviointimittarien laatimisen pohjaksi laitoskuntoutuksen tavoitteita on tarkennettava. Jotta kuntoutus olisi tuloksellista, tarvitaan nykyistä selkeämpää yhteistyötä laitosten ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken.

Pirjo Latikka Esa-Pekka Takala

Maunulan mielenterveys- ja päihdeprojekti

Helsingin Maunulan peruspiirissä on meneillään kolmivuotinen mielenterveys- ja päihdeprojekti, jossa päihdehuollon asiakastyöhön on koottu projektiryhmä mielenterveysyksiköstä, sosiaalitoimistosta ja

Martti Kuokkanen Tarja Kallio Tarja Sinnemäki