Hirsutismin perustutkimukset yleislääkärin vastaanotolla

Hirsutismi on ongelma, johon apua haetaan niin kosmetologilta kuin lääkäriltäkin. Useimmiten kyseessä on harmiton, joskin kosmeettista haittaa aiheuttava pulma, ja lääkärin tehtävä on saada potilas ymmärtämään häiriön oikea luonne. Hirsutismi voi kuitenkin olla yksi vihje piilevästä endokriinisesta sairaudesta, ja siksi diagnostinen selvittely saattaa olla aiheellinen. Hirsutismin perustutkimukset voi tehdä yleislääkäri; sen jälkeen osa potilaista joudutaan lähettämään erikoislääkärin jatkotutkimuksiin. Hirsutismin hoito on epäkiitollista ja hoitotulosta joudutaan odottamaan kauan. Lääkehoitona estrogeenia sisältävät valmisteet ovat paras vaihtoehto, mutta hoidon tarve on aina huolellisesti harkittava.

Timo Sane

Lasten tarttuvien tautien ehkäisy sairaalassa

Infektiopotilaiden hoitoon varattuja potilaspaikkoja ei enää tarvita yhtä runsaasti kuin ennen, koska lapsilla esiintyy tarttuvia tauteja harvemmin kuin aikaisemmin. Paikkojen tarve vaihtelee suuresti epidemioista riippuen. Tarttuviin tauteihin sairastuneiden lasten eristäminen ja tiukka ryhmittäminen, kohortointi, ei ole aina tarpeen. Kuormituksen tasoittamiseksi infektio-osaston paikkoja ja henkilökuntaa voidaan hyödyntää myös muiden potilaiden hoitamisessa, mutta joka toinen vuosi ilmaantuvan RS-virusepidemian aikana infektiopotilaat ja heitä hoitava henkilökunta tulisi kohortoida. RS-virusepidemian aikana vastasyntyneet ja immunosuppressiopotilaat olisi eristettävä sairaalan muista potilaista, ja ulkopuolisten vierailuja tulisi rajoittaa. Infektiopotilaita ei ole myöskään syytä hoitaa samoissa tiloissa kuin kirurgisia potilaita.

Matti Uhari

Sepelvaltimon pallolaajennuksen aiheuttaman akuutin sydänlihasiskemian hoito ja hoidon myöhäistulokset

Sepelvaltimoahtauman pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat nykyisin ainoat keinot parantaa sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydämen verenkiertoa. Pallolaajennuksella vältetään rintaontelon avaaminen, mutta laajennetun suonen äkillinen tukkeutuminen aiheuttaa infarktin uhan ja ohitusleikkauksen päivystyksessä. Autoperfuusiokatetrin asettaminen tukkeutuneen sepelvaltimon verenkierron palauttamiseksi vähensi todettujen sydänlihasvaurioiden määrää. Meilahden sairaalan potilaiden seurantatutkimuksessa todettiin, että leikkauksessa asetetut ohitussiirteet pysyivät hyvin auki, ja potilaiden fyysinen suorituskyky oli parempi kuin ennen komplikaatioon johtanutta sepelvaltimon pallolaajennusta. Tutkimuksessa analysoitiin viiden vuoden ajalta tapaukset, joissa pallolaajennus johti päivystyskirurgiaa vaatineeseen sepelvaltimokomplikaatioon.

Leo Heikkinen Kari Virtanen Juhani Heikkilä Kalervo Verkkala Jarmo Salo Antero Järvinen

Paniikkihäiriöiden psykologia

Vaikka paniikkihäiriö luokitellaankin omaksi oireyhtymäkseen, sillä on monia yhteisiä piirteitä muiden psykiatristen sairauksien kanssa. Paniikkihäiriötä hoidetaan nykyään lähes yksinomaan lääkkein. Parhaisiin tuloksiin on päästy bentsodiatsepiinijohdoksilla ja masennuslääkkeillä. Psykoterapiaa on kokeiltu, mutta sen ei ole katsottu tehonneen. Artikkelissa kuvataan viisi analyyttisessa psykoterapiassa käynyttä potilasta, joiden hoitotulosten perusteella epäillään, perustuvatko väitteet psykoterapian tehottomuudesta liian lyhytaikaisiin kokemuksiin.

Pekka Kiviranta Juhani Mattila

PET-tutkimuksen mahdollisuudet V Skitsofreniapotilaan aivojen dopamiinijärjestelmän tutkiminen

Positroniemissiotomografialla on psykiatrisista sairauksista tutkittu eniten skitsofreniaa. Hypoteesit dopaminergisen järjestelmän poikkeavuuden osuudesta skitsofreniassa ovat tällä hetkellä erityisesti esillä. Vaikka tulokset ovat osin ristiriitaisia, vaikuttaa siltä, että osalla skitsofreniapotilaista on aivoissa poikkeavaa dopamiini-D2-reseptorisitoutumista. Skitsofrenian PET-tutkimuksista voidaan tulevaisuudessa odottaa paitsi valaistusta sairauden taustasta, myös käytännön hoitoon sovellettavaa tietoa lääkehoidon optimoimiseksi.

Jarmo Hietala Erkka Syvälahti

PET-tutkimuksen mahdollisuudet VI Lasten aivojen PET-tutkimukset

Vastasyntyneiden ja imeväisten PET-tutkimuksissa on saatu merkittävää tietoa aivojen normaalista kehityksestä. Sen sijaan patologisten löydösten merkitys on toistaiseksi pitkälti epäselvä. Esimerkiksi TYKS:n lastenklinikassa jatkuvat PET-tutkimukset vaikeasti asfyktisten ja muiden riskivastasyntyneiden aivojen glukoosinkäytön kehityksestä. PET-tutkimusten mahdollisuuksia aivovauriolapsen ennusteen määrittämisessä ja esimerkiksi sädehoidon vaikutusten selvittämisessä pidetään lupaavina.

Hanna Suhonen-Polvi Anne Kinnala Pentti Kero Heikki Korvenranta Toivo Salmi Olli Simell

Kokemuksia helsinkiläisten pitkäaikaispotilaiden hoidosta Vaajasalon sairaalassa

Pääkaupunkiseudun vanhustenhoidon ongelmat 1980-luvun lopulla johtivat vuonna 1989 terveydenhuollon piirissä ainutlaatuiseen ratkaisuun: Helsingin terveysvirasto osti hoitoa pitkäaikaissairaille Vaajasalon sairaalasta läheltä Kuopiota. Artikkelissa kerrotaan siirrosta saaduista, pääosin erittäin myönteisistä kokemuksista ja esitellään potilaille ja heidän omaisilleen tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Monien pysyvään sairaalahoitoon lähetettyjen potilaiden kunto ja elämänlaatu paranivat merkittävästi uudessa hoitopaikassa.

Raimo Varis Antti Apajalahti Kirsi Kinnunen Esa Leinonen

Sädediagnostiikan laadunvarmistus säästää kustannuksia

Laadunvarmistus ja -valvonta ovat osia laajemmasta kokonaisuudesta, laatujärjestelmästä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa saavutetaan haluttu laatu - ei liian huono mutta ei liian hyväkään - minimikustannuksin. Taloudellisesti vaikeina aikoina terveydenhuoltolaitosten omistajat hakevat helpoimmin karsittavia menoja. Laadunvarmistuksen ja koulutuksen kustannusten karsinta voi osoittautua lyhytnäköiseksi. Niiden vähentäminen huonontaa toiminnan laatua sekä tulosta ja todellisuudessa lisää kustannuksia.

Timo Paakkala Aaro Kiuru Simo Rannikko Antti Servomaa

Veteraanien asemaa parantamaan erityisohjelma

Veteraanien asemaa aiotaan parantaa erityisohjelmalla. Valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen kansallisena veteraanipäivänä maanantaina 27. huhtikuuta. Erityisohjelman kustannukset olisivat 32 miljoonaa markkaa vuonna 1992 ja 92 miljoonaa markkaa vuonna 1993. Valtioneuvoston periaatepäätös liittyy Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden vuoksi käynnistettyihin yhteiskunnallisiin kehittämishankkeisiin. Ylimääräinen rintamalisä on tarkoitus korottaa ensi lokakuun alusta 25 prosenttiin kansaneläkkeen lisäosasta, kun se on nykyisin 22,5 prosenttia. Ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä nousisi muutoksen jälkeen 447 markasta lähes 500 markkaan. Lisän suuruus määräytyy saajan kansaneläkkeen lisäosan mukaan. Tarkoitukseen varataan tämän vuoden seuraavassa lisämenoarviossa 12,5 miljoonaa markkaa ja ensi vuoden menoarviossa 50 miljoonaa markkaa. Rintamaveteraanien hammashuollon korvausjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön lokakuun alusta siten, että veteraanit saisivat yksityispalveluja käyttäessään paremman sairausvakuutuskorvauksen kuin muu väestö. Korvaus olisi 100 % sairausvakuutustaksan mukaisesta määrästä silloin, kun kyse on hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja proteettisen hoidon hammaslääkärityöstä. Vastaavista tarkastuksista ja hoidoista ei terveyskeskuksissa perittäisi lokakuun alun jälkeen lainkaan maksua. Veteraanien hammashuoltoon on tarkoitus varata tälle vuodelle 4 miljoonaa markkaa ja 16 miljoonaa markkaa vuodelle 1993. Lievävammaisten sotaveteraanien kuntoutusta esitetään tehostettavaksi. Alle 25 % työkyvyttömyysasteen veteraanit pääsisivät heinäkuun alun jälkeen 2 viikoksi kuntoutukseen joka toinen vuosi, kun heillä on nykyisten säännösten mukaan oikeus 3 viikon kuntoutukseen joka neljäs vuosi.

Gynekologisten irtosolututkimusten laadunvalvonta

Laajassa laaduntarkkailututkimuksessa todettiin kohdunkaulan irtosolunäytteiden esitarkastuksen tason olevan hyvä tai vähintään tyydyttävä. Näytteiden edustavuus sitä vastoin vaihteli kuntakohtaisesti suuresti, ja usein näytteen laatu oli niin heikko, että se todennäköisesti johti alidiagnostiikkaan. Välineistöä on nyt yhtenäistetty ja näytteenottotekniikkaa oleellisesti muutettu. Tulokset alkavat näkyä sekä näytteiden tason huomattavana paranemisena että syövän, ennen kaikkea esiastelöydösten, määrän kasvuna. Gynekologisen solunäytteen ottamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, myös yksityissektorilla.

Tapani Kauraniemi Anja-Riitta Nousiainen