Tekonivelkirurgian potilaskohtaisia kustannuksia mahdollista vähentää

Tekonivelkirurgian kysyntä on kasvanut, ja lisääntyneiden leikkausmäärien ja kokonaiskustannusten myötä hoitoratkaisuissa vaaditaan kustannustietoisuutta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on selvitetty implanttimateriaalin yhteishankinnan ja aikaisempaa tarkoituksenmukaisemman potilasvalinnan vaikutusta lyhyellä aikavälillä sairaanhoitopiirin tekonivelkirurgian kustannuksiin. Näillä keinoin on mahdollista saavuttaa jonkin verran säästöä.

Juha K. Nevalainen T. Sam Lindholm

Lasten psykiatrinen sairaalahoito: kohtaavatko tarve ja tarjonta?

Poistoilmoitusrekisterin mukaan vuonna 1988 psykiatrisen päädiagnoosin vuoksi oli sairaalahoidossa noin 1 800 lasta. Heille kertyneistä hoitopäivistä 71 % oli lastenpsykiatrian erikoisalan osastohoitoa, mutta lapsista vain kolmasosa kävi näillä osastoilla. Lastenpsykiatrian osastoille näyttää siis keskittyvän potilaita, joiden hoitojaksot ovat hyvin pitkiä ja ilmeisen vaativia. Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko lastenpsykiatrian sairaansijat oikeassa käytössä, kun osastoilla hoidetaan vuodessa keskimäärin kaksi lasta sairaansijaa kohti ja yhdelle lapselle kertyy hoitopäiviä keskimäärin 104.

Matti Kaivosoja

ATK-pohjainen potilasrekisteri lastenpsykiatrian poliklinikassa

Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikassa on toiminut ATK-pohjainen potilasrekisteri vuodesta 1988. Parhaimmillaan rekisteri palvelee poliklinikan potilasjoukon kokonaisuuden hahmottamisessa sekä edistää tutkimuksellista hoitoseurantaa ja tulosvastuun tarkkailua.

Hanna Ebeling Eila Räsänen

Nuorten tahdosta riippumaton hoito uuden mielenterveyslain aikana

Uuden mielenterveyslain hengen mukaan alaikäisen tahdosta riippumatonta hoitoa ei tule järjestää aikuisten hoitoyksikössä, vaan erillisissä, nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa hoitoyksiköissä. Hoitopaikkoja etsittäessä on kuitenkin jouduttu vaikeuksiin, koska nuorille tarkoitettuja sairaansijoja on liian vähän eikä alaikäisiä ole voitu, kuten aikaisemmin, hoitaa tahdosta riippumatta aikuispsykiatrian sairaansijoilla. Lain mukaan vain psykoottisia nuoria on voitu hoitaa aikuispsykiatrian sairaansijoilla - tosin lain hengen vastaisesti.

Erkki Pulkkinen

Jätehuollon aiheuttamat riskit

Jätehuolto on voimakkaassa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Erillisiä tutkimuksia jätteenkäsittelymenetelmien päästöistä pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan on lukuisia, mutta kokonaisvaltainen jätehuoltojärjestelmien vertailu on harvinaista. Poikkeavien tapahtumien, kuten tulipalojen, torjunta jätehuollossa on puutteellista. Jätehuolto on vaarassa kehittyä yksinomaan jätteen hyötykäyttöön ja ympäristönsuojeluun liittyvien tavoitteiden pohjalta työsuojelun kustannuksella.

Matti Ettala

Kannattaako systolisen hypertension hoito?

Systolisen hypertension esiintyvyys alkaa kasvaa ikäluokittain 60 ikävuoden jälkeen. Yli 70-vuotiailla sen esiintyvyys on yli 20 %. Systolisen hypertension hoidosta ei ole ollut kontrolloituja tutkimuksia, mutta ensimmäisen interventiotutkimuksen lupaavat tulokset antavat aiheen pohdintoihin. Vakavien aivo- ja verisuonisairauksien määrää kyettiin systolisen hypertension hoidolla merkitsevästi vähentämään, mutta ei kuolleisuutta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta tutkimusaineiston suuren valikoitumisen takia on tutkimustulosten yleistyksessä varovaisuus paikallaan.

Hannu Vanhanen Reijo Tilvis

Kenen poikkeavia lipidiarvoja pitäisi hoitaa?

Pelkästään oireettoman hyperkolesterolemian perusteella ilman muita riskitekijöitä ei lääkehoidon määräämiseen ainakaan naisille ole syytä, ellei kyseessä ole familiaalinen hyperkolesterolemia tai matala HDL-kolesteroli -oireyhtymä. Riskiryhmille pitäisi määrätä tiukemmat hoitorajat kuin muille, ja lääkehoito tulisi suunnata niihin kuuluviin. Pelkkä kokonaiskolesterolitason määritys ei mittaa riittävästi yksilön sepelvaltimotaudin vaaraa. Tärkeää on selvittää lipidiprofiili, erityisesti HDL-kolesterolin osuus ja triglyseriditaso, sekä kiinnittää huomiota myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon. Hoitosuosituksissakin pitäisi ottaa huomioon iän ja sukupuolen vaikutukset lipidiprofiiliin.

Matti Nikkilä

Depressio ja aivoinfarktista kuntoutuminen

Depressio on yleisin aivoinfarktin jälkeisistä psyykkisistä ongelmista. Sen on todettu heikentävän elämänlaatua ja vaikeuttavan aivoinfarktista kuntoutumista. Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan vuodeosastolla 1988-89 hoidetuista ja poliklinikassa seuratuista 130 aivoinfarktipotilaasta depressiivisiksi todetut kuntoutuivat muita huonommin. Ennen aivoinfarktia mielenterveysongelmia poteneet kuntoutuivat myös muita huonommin. Depressiivisyyttä eivät selittäneet potilaiden muut aikaisemmat sairaudet, eikä myöskään aivoverenkiertohäiriötä edeltänyt sosiodemografinen tilanne. Noin puolet depressiivisiksi todetuista potilaista sai antidepressiivistä lääkitystä. Aivoverenkiertohäiriön jälkeisen depression diagnosointiin ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska potilaiden kuntoutus voi vaikeutua depression vuoksi.

Keijo Koivisto Heimo Viinamäki Paavo Riekkinen

Miksi lapsi kastelee?

Kastelu huolestuttaa perhettä ja aiheuttaa lapselle kiusallisia tilanteita, epävarmuutta ja alemmuuden tunnetta, joten sen syiden selvittäminen on tärkeää. Koko maassa on noin 30 000 5-17-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka kastelevat siinä määrin, että tutkimuksia tai hoitoa tulee harkita. Neuvonnan tarpeessa olevia lienee vielä enemmän, joten perusterveydenhuollolta vaaditaan runsaasti voimavaroja, jotta voitaisiin estää kastelusta lapselle ja perheelle aiheutuvia sekundaarisia haittoja. Artikkelissa tarkastellaan kastelun yleisyyteen vaikuttavia ja sille altistavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon tutkittaessa kastelevaa lasta tai nuorta.

Marjo-Riitta Järvelin

Lasten yökastelun lääkehoito

Desmopressiinin ja hälytinpatjahoidon yhdistelmä on osoittautunut toistaiseksi parhaaksi lasten yökastelun hoidossa käytetyistä lukuisista keinoista. Se tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan hoitomuoto yksin. Lasta ei kuitenkaan ole syytä nukuttaa hälytinpatjalla kauemmin kuin kolme kuukautta. Sen sijaan desmopressiinihoitoa voidaan jatkaa pitkäänkin, ja ottaa hälytinpatja jälleen käyttöön yhdeksän kuukauden tai vuoden kuluttua, ellei lapsi ole kuiva.

Pirjo Terho