Kaikukuvauksen avulla tehtävät invasiiviset gynekologis-obstetriset tutkimukset ja hoidot

Kaikukuvaustekniikka on laajentanut erityisesti obstetrisen diagnostiikan mahdollisuuksia. Kaikuohjauksessa voidaan myös tehdä polikliinisesti gynekologisia toimenpiteitä, jotka muutoin vaativat leikkauksen ja sairaalahoidon. Artikkelissa käsitellään lyhyesti yleisimmät naistentautien ja synnytysten erikoisalan kaikuohjauksiset invasiiviset tutkimukset ja hoidot.

Pertti Palo Olli Piiroinen

Virtsainkontinenssin arviointi ja hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosalle naisista, joiden vaivana on virtsankarkailu, voidaan tarjota tehokasta hoitoa jo perusterveydenhuollossa. Anamneesista voidaan yksinkertaisten lomakkeiden avulla selvittää ongelman haitta-aste ja erottaa virtsankarkailun tyyppi, jolloin sopivissa tapauksissa voidaan aloittaa heti konservatiiviset hoidot. Näin voidaan myös tunnistaa se pieni osa potilaista, joka tarvitsee jatkotutkimuksia ja sairaalahoitoa.

Juha Mäkinen Erkki Kujansuu Carl Gustaf Nilsson Jorma Penttinen Mikko Korhonen

Sairaalahoidon vaikutus rajatilapotilaiden masennus- ja ahdistusoireisiin

Hoitotulosten arviointimenetelmät psykiatriassa ovat vilkkaan mielenkiinnon ja kehittämisen kohteena. KYS:n psykiatrian klinikassa mitattiin sairaalahoidon alussa ja lopussa rajatilaryhmään kuuluvien potilaiden oireiden esiintymistä soveltaen yleisessä käytössä olevia standardoituja mittareita ja osastolla kehitettyjä arviointiasteikkoja. Samalla selvitettiin potilaiden ja heitä hoitaneen työryhmän arvioita osastohoidon merkityksestä ja tuloksista. Oireet lievittyivät ja psyykkinen toimintakyky parani osastohoidon aikana merkittävästi useimmilla mittareilla arvioituna. Tulosten mittaamista voidaan käyttää hyväksi hoidon suunnittelun tarkentamisessa ja yleisemminkin psykiatrisen hoidon merkityksen arvioimisessa.

Risto Antikainen Johannes Lehtonen Hannu Koponen Asle Arstila

Depression hoito terveyskeskuksessa

Valtaosa masennuspotilaista hakeutuu nykyisin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Mitä vakavammasta masennustilasta on kysymys, sitä todennäköisemmin psykoterapiaan liitetään antidepressiivinen lääkitys. Noin kaksi kolmasosaa depressiopotilaista saa masennuslääkkeistä selvästi apua. Hoitoa valittaessa on arvioitava depression luonne ja vaikeus sekä otettava huomioon potilaan ikä, elämäntilanne, muut sairaudet ja hänen masennustilojensa hoidosta aikaisemmin saadut kokemukset.

Markus Rimn Ranan Rimn

Triage suuronnettomuustilanteissa

Suuronnettomuustilanteen lääkinnällinen johtaminen vaatii tietoja ja taitoja, joita vain harvat lääkärit joutuvat työssään ylläpitämään. Samantapaista arviointi- ja toimintakykyä lääkäreillä on oltava myös silloin, kun he ensimmäisenä sattuvat onnettomuuspaikalle. Peruskoulutuksessa opitun teorian pitäminen tuoreena mielessä ja triage- sekä ensihoitotaitojen hiominen harjoittelun avulla kysyvät omatoimisuutta, ja tähän kirjoittaja haastaa lääkäreitä. Harjoittelun avuksi on äskettäin kehitetty kotitietokoneisiin sopiva ohjelma.

Matti A.K. Mattila

Tehostettu perhepäivähoito lastenpsykiatrisena mallina

Keravalla aloitettiin vuonna 1982 tehostetun perhepäivähoidon kokeilu, jonka tarkoituksena on hoitaa lastenpsykiatrisen hoidon tarpeessa olevia lapsia ohjatun perhepäivähoidon ja perheneuvolan yhteistyönä. Myönteisten kokemusten vuoksi toiminta vakiinnutettiin yhdeksi päivähoitomuodoksi. Joissain tapauksissa se on ollut jopa sairaalahoidon vaihtoehto.

Oili Nupponen

Suurten paikkakuntien omalääkärit tyytyväisimpiä

Lääkärit odottivat perusterveydenhuollon väestövastuukokeilun lisäävän työajan käytön vapautta, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia sen sisällön kehittämiseen sekä parantavan palkkatasoa. Kaikki nämä odotukset ovat toteutuneet ja omalääkärit ovatkin varsin tyytyväisiä työhönsä, ilmenee vastikään valmistuneesta väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeiluprojektin teettämästä tutkimuksesta.

Elvytetyn potilaan ennuste ja tehohoito

Sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden selviytymisen säätelee aivotoiminnan toipuminen, ja tähän voidaan vaikuttaa tehohoidon keinoin. Silloin kun hoitoyritykset osoittautuvat tuloksettomiksi, voidaan lopettamispäätöksessä yhtenä kriteerinä käyttää suuriin potilasaineistoihin perustuvia tuloksia. Kirjoittajat ovat tutkineet elvytettyjen potilaiden ennustetta ja ennusteen arvioitavuutta valtakunnallisen tehohoidon monikeskustutkimuksen potilasaineistosta.

Minna Niskanen Aarno Kari Matti Halinen Eila Iisalo Liisa Kaukinen Pertti Nikki Vuokko Rauhala Erkki Saarela

Kuinka paljon riskitekijäin muutos selittää sepelvaltimotautikuolemien vähenemistä

Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä tutkittiin vuosina 1972 ja 1987 sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät 30-59-vuotiasta väestöä edustavista erillisistä otoksista. Vuoden 1972 otosta seurattiin vuoteen 1987 ja analysoitiin, miten vuonna 1972 mitatut riskitekijät olivat ennustaneet kuolleisuutta sepelvaltimotautiin. Kahden kartoituksen perusteella laskettu riskitekijätason muutos näiden vuosien välillä ennusti miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemistä 33 % ja naisten 35 %. Kuolinsyytilaston mukaan miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni kyseisenä ajanjaksona 39 % ja naisten 45 %. Näin arvioituna riskitekijämuutokset näyttävät selittävän suurimman osan sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemisestä.

Erkki Vartiainen Pekka Puska Jaakko Tuomilehto

Diabetesta epäiltäessä lapsi on aina lähetettävä päivystyspotilaana sairaalaan

Jano, polyuria, laihtuminen ja enenevä väsymys ovat insuliininpuutosdiabeteksen yleisesti tunnettuja oireita. Erityisesti lapsella tauti voi nopeasti johtaa voinnin romahtamiseen ja ketoasidoottiseen koomaan. Sen vuoksi lapsi on aina toimitettava lähimpään lastensairaalaan heti, jos hänellä epäillään olevan diabetes. Näin yleensä tehdäänkin, mutta poikkeuksia ilmenee. Auroran sairaalassa tarkastettiin systemaattisesti neljän viime vuoden aikana diagnosoitujen 85 diabeetikkolapsen vaiheet ennen sairaalaan tuloa. Tarkastus osoitti, että 11 potilaan hoidon aloittaminen oli tarpeettomasti viivästynyt, koska terveydenhuoltohenkilöstö oli arvioinut väärin diagnoosin ja hoidontarpeen kiireellisyyden.

Jukka Rajantie Elli Laitinen Anneli Heino Jorma Mäenpää