Terveysalan kehitysyhteistyön painopisteet lama-Suomessa

Itsekin yllättyen Suomi saavutti vuonna 1991 kehitysyhteistyössä kauan tavoittelemansa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Havainto tehtiin sen jälkeen, kun oli jo päätetty "tilapäisesti" luopua tavoitteesta ja leikata avusta lähes puolet. Terveysalalla vähennyspäätös merkitsee käynnissä olevien hankkeiden supistamista. Se ei välttämättä ole tuhoisaa, jos asia voidaan korjata hankkeiden kestoa jatkamalla. Jos taas leikkauksia edelleen lisätään, hankkeita joudutaan keskeyttämään ja niitä varten luodut organisaatiot purkamaan. Tällöin tuho on pahempi kuin jos olisimme ymmärtäneet pysyä kokonaan kotimaassa. Lupaus paluusta muutaman vuoden kuluttua ei paljon auta.

Mikko Vienonen

Skitsofrenian ja sen hoidon aiheuttamat kustannukset

Kustannukset, tulokset, tuotteet ja hinnat ovat muodostuneet terveydenhuollossa ja -huollosta käytävän keskustelun keskeisiksi teemoiksi. Ollakseen tuloksekasta tällainen keskustelu edellyttää aihepiirin ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin peruskäsitteiden tuntemista. Koska keskustelua terveydenhuollon tilasta käydään usein hallinnollisiin ja poliittisiin päämääriin pyrkien, osallistuminen siihen voi olla "tuloksekasta" varsin vähäisin tiedoin.

Jukka Hintikka

Lähete - epikriisi - maksusitoumus mitä valtionosuusuudistus merkitsee käytännön työssä

Sairaanhoitopiireissä neuvotellaan parhaillaan terveyskeskusten, sairaaloiden ja yksityispalvelujen yhteistyöstä uuden valtionosuusjärjestelmän tullessa voimaan. Hoitoonohjauskäytännöistä ja hoidon maksujärjestelyistä joudutaan päättämään kovissa taloudellisissa paineissa. Ratkaisut vaihtelevat paikallisesti ja alueittain. Vasta seuranta tulee osoittamaan, miten uudet pelisäännöt toimivat. Onnistumista edistäisi hyvin toimiva viestintä nykyaikaisten tiedonsiirtojärjestelmien avulla sekä eri osapuolten tiheät neuvottelut.

Raimo Anttila Matti Mäkelä Tapio Tervo

Terveydenhuollosta ei saisi tinkiä

Kaikista yhteiskunnan palveluista suomalaiset toivovat eniten terveydenhuollon säilyttämistä nykyisellä tasolla. Sosiaali- ja terveyshallituksen teettämässä gallupkyselyssä tiedusteltiin julkisten menojen karsintamahdollisuuksia. Enemmistön mukaan menoja on karsittava. Yli 60 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pitänyt säästämistä terveydenhuollossa mahdollisena, ja kolmisenkymmentä prosenttia arvioi säästömahdollisuudet vähäisiksi.

Tuire Sihvo

Lääkintöhallituksesta oikeusturvakeskukseen Ammatinharjoittamisen valvonnan sisältö pysyy ennallaan

Lääkärien ammatinharjoittamisen valvonta on siirtymässä sosiaali- ja terveyshallituksen alaiseen terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen vuoden 1993 alussa, mikäli eduskunta hyväksyy asiaan liittyvät lakiesitykset. Uudistus on hallinnollinen, ja sisältökysymyksiin palataan erikseen lähitulevaisuudessa.

Matti Rimpelä Terhi Hermanson Antti Marttila

Työterveyshuoltoa väännetään säästöliekille

Työterveyshuoltoa koskevat ehdotukset korvaustaksan alentamiseksi ja vuosimaksun säätämiseksi merkitsevät käytännössä työterveyshuollon alasajoa, arvioi Lääkärikeskusten yhdistyksen puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yhdistyksen mukaan ehdotuksia ei missään tapauksessa voi pitää oikean suuntaisina, luovathan esimerkiksi vireillä olevat suunnitelmat eläkeiän nostamiseksi päinvastoin lisäpaineita työterveyshuollon laadukkaalle toiminnalle.

Henkilöautojen turvallisuusvaatimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa

Matkustajien mahdollisuudet selviytyä kolareissa ovat eri henkilöautomalleissa varsin erilaiset. Yhdysvalloissa autojen on läpäistävä pakolliset testit, joissa niiden törmäyskestävyys tarkistetaan. Siellä on kolareiden varalta myös määräykset automaattisista turvalaitteista autossa olijoita varten. Euroopassa törmäystestejä ja niihin perustuvia vähimmäisvaatimuksia ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu voimaan ja esimerkiksi ilmatyynyt autojen varusteina ovat harvinaisia. Autojen turvallisuutta koskevien eurooppalaisten sopimusten tarve on kuitenkin ilmeinen jo senkin vuoksi, etteivät USA:ssa hylätyt mallit ajautuisi meidän maanteillemme. Kuluttajavalistuksella voidaan lisätä tietoa henkilöautojen turvallisuustekijöistä ja saada ihmiset kiinnittämään huomiota niihin autojen valinnassa.

Lasse Hantula

Kehitysvammahuollon palvelujen tarve asiakkaan, kunnan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta

Taloudellisen tilanteen kiristyessä kunnat vaativat yhä useammin kehitysvammaisten kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluja järjestettäväksi paikallisissa terveyskeskuksissa sekä alue- ja keskussairaaloissa. Myös kehitysvammahuollon tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut helposti, läheltä asuinpaikkaa ja normaalipalvelujen piiristä. Toisaalta kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja hoidossa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota on vaikeaa tarjota kunnista. Tämän vuoksi erityishuoltopiireissä ja kehitysvammaisten omaisjärjestöissä on oltu huolissaan palvelujen laadusta.

Marjo-Riitta Järvelin Anja Taanila Kristina Moring Ukko-Pekka Väyrynen

Pääkaupunkiseudulla jo kaksi vuotta alamäkeä, muualla maassa potilasmäärät pienenivät tänä vuonna Lama riepottaa yksityisiä lääkärikeskuksia

Yksityisten lääkärikeskusten potilasmäärät ovat vähentyneet tänä vuonna kautta maan. Helsingin seudulla alamäki alkoi jo kaksi vuotta sitten, muualla lama on näyttänyt kyntensä vasta tänä vuonna. Hiljaisinta tuntuu olevan työterveyshuollon vastaanottopisteissä ja laboratorioissa. Yksityissektorilta kaikonneet potilaat eivät ilmeisesti ole menneet terveyskeskuksiinkaan, sillä myös niiden kerrotaan hiljenneen. Konkurssiin on ajautunut tänä vuonna puolenkymmentä yksityistä lääkärikeskusta. Verisintä kilpailu on pääkaupunkiseudulla, mistä yrityksiä uumoillaankin vielä saattavan karsiutua.

Vanhusten päiväsairaalahoidon vaikuttavuus ja kustannukset

Päiväsairaalahoito on laitoshoidon ja kotihoidon välimuoto, jonka tarkoituksena on kuntouttaa vanhuksia ja pitää yllä heidän toimintakykyään niin, että he pystyvät asumaan itsenäisesti kotona. Päiväsairaala toimii siten kotihoidon tukena. Satunnaistetut, kontrolloidut vaikuttavuustutkimukset eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että päiväsairaalahoidolla pystyttäisiin lykkäämään vanhusten joutumista laitokseen. Lisäksi tämä hoitomuoto on osoittautunut varsin kalliiksi.

Kaisu Pitkälä Klas Winell Reijo Tilvis