Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajalääkäreiden

Sen jälkeen, kun Suomi on tunnustanut inkeriläiset suomalaisiksi paluumuuttajiksi, on maahan muuttanut entisestä Neuvostoliitosta monia kymmeniä lääkäreitä. Suurin osa on nyt työttömänä. Yksistään Helsingissä on tällä hetkellä lähes 40 työtöntä lääkäriä. Useilla meistä on työnhakuun liittyviä ongelmia, joita itsenäisesti ei pystytä ratkaisemaan.

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskusmaksu vai ei? Mitä kunnat päättivät?

Kunnat ovat ryhtyneet yleisesti perimään maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä. Useimmat kunnista ovat päätyneet 50 markan käyntimaksun perimiseen, vajaa kolmannes kunnista 100 markan vuosimaksuun. Asetusta valmisteltaessa vuosimaksua pidettiin terveyspoliittisesti suotavampana, koska sen toivottiin tukevan väestövastuisen terveydenhuollon toteutumista. Toistaiseksi tämä tarkoitus ei näytä toteutuneen.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi

Työssä pysymistä voidaan tukea varhaiskuntoutuksella

Työeläkevakuutuksen kuntoutuksen tavoitteena on pidentää työuraa ja siten myöhentää eläkkeen alkamista. Kaikki ammatillisen kuntoutuksen ja työolosuhteiden kehittämisen keinot ovat mahdollisia. Kuntoutuksen onnistuminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea työpaikkojen kiinnostuksesta.

Sakari Tola, Tauno Ruuska, Simo Forss

Minkowski-palkinto ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle

Euroopan arvostetuin diabetestutkimuspalkinto, Minkowski-palkinto, annettiin 8.9. ensi kertaa suomalaiselle, naiselle ja kliiniselle tutkijalle. Nämä kaikki kolme ominaisuutta yhdistyvät dosentti Hannele Yki-Järvisessä, 37, joka vastaanotti palkinnon ja piti siihen liittyvän palkintoesitelmän Euroopan diabetestutkijoiden kokouksessa, Istanbulissa.

Vaihtoehtohoitojen teho ja haitat

Vaihtoehtolääkintää mainostetaan tehokkaaksi ja haitattomaksi, suorastaan optimaaliseksi hoidoksi, jonka luvataan voimistavan elimistöä ilman sivuvaikutuksia ja johtavan luonnolliseen paranemiseen. Lupausten pitävyyttä on harvoin tieteellisesti testattu. Tuolloinkin on useimmiten todettu, että vaihtoehtohoidoilla ei ole suoria hyötyvaikutuksia potilaan terveyteen. Toisaalta suorat haittavaikutuksetkin ovat melko harvinaisia. Epäsuorat haittavaikutukset, joita lähes kontrolloimaton vaihtoehtolääkintä aiheuttaa, ovat usein jääneet huomiotta.

Veijo Saano

Medical audit

Viime aikoina laadunvarmistusta koskevassa keskustelussa on silloin tällöin vilahtanut käsite "audit" tai "medical audit". Puutteistaan huolimatta medical audit täydentää hoidon vaikuttavuutta mittaavia laadunvarmistusmenetelmiä.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Milloin polyyppien poiston jälkeen kontrolliskopia?

Sitä mukaa kuin paksusuolisyövän seulontatutkimukset ja niiden myötä fiberoskooppiset tähystykset ovat yleistyneet, on paksusuolen polyyppejä todettu entistä enemmän. Tuntumaan perustuva kliininen käytäntö on ollut, että adenomatoottisten polyyppien tähystysseurantaväli on vuosi. Laaja amerikkalaistutkimus osoittaa, että pitempikin väli riittää.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Onko sulfasalatsiinin voittanutta?

Haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon kehitti Nanna Svartz sulfasalatsiinin 1942. Lääke on yhä taudin lääkehoidon kulmakiviä. Sittemmin osoitettiin, että sulfasalatsiinin teho perustui lääkkeen 5-aminosalisyylihappo-osaan ja arveltiin, että lääkkeen toinen komponentti (sulfapyridiini) oli tarpeen vain 5-aminosalisyylihapon vehikkelinä. Niinpä on toistakymmentä vuotta käytetty sulfasalatsiinin rinnalla pelkkiä 5-ASA-valmisteita colitis ulcerosan hoidossa. Näissä uusissa valmisteissa on erilaisia farmakoteknisiä muutoksia, joissa 5-ASA on mm. yhdistetty resiiniin, tehty mikrorakeiseksi tai yhdistetty metyyliselluloosaan. Uudet valmisteet ovat perinteistä sulfasalatsiinia kalliimpia, eikä ole kiistatonta näyttöä, että uudet olisivat vanhaa paremmat. Kanadan Albertan yliopistossa tutkittiin meta-analyysillä, miten sulfasalatsiini pärjää uusien lääkemuotojen rinnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu