Nuorperheiden isät terveyspalvelujen käyttäjinä

Vaimon raskaus ei aiheuttanut muutosta siihen, kuinka mies käyttää terveyspalveluja. Lounaissuomalaiset miehet, joiden perheeseen odotettiin ensimmäistä lasta, kävivät lääkärissä, terveydenhoitajan vastaanotolla ja hammaslääkärissä yhtä usein kuin samanikäiset miehet yleensä. Terveyspalveluja käyttivät eniten alimpiin sosiaaliryhmiin kuuluvat tulevat isät. Terveyden merkitys vaihtelee suuresti eri osakulttuureissa. Maaseutuväestö ja kaupunkien teollisuudessa työskentelevä väestö pitävät terveyttä lähinnä työkuntoisuuden mittarina. Pitkälle koulutetut, hyvässä ammattiasemassa olevat isät sen sijaan pitävät terveyttä muun hyvinvoinnin kulmakivenä.

Liisa Hyssälä Markku Hyttinen

Pohjoismainen sosiaaliturva vertailussa

Suomalaisten sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 1990 asukasta kohden noin 27 000 markkaa. Määrä on huomattavasti pienempi kuin sosiaaliturvan kulut Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, kun vertailukriteerinä käytetään samaa ostovoimalla painotettua valuuttaa tai sosiaalimenojen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Tieto ilmenee vastikään julkaistusta Sosiaaliturva Pohjoismaissa 1990 -kirjasta, jota on toistaiseksi saatavissa vain norjankielisenä, mutta joka käännetään myös englanniksi.

Skyddet av patientens kroppsliga identitet i hälso- och sjukvården

Finländska medborgare åtnjuter grudlagsskydd för bl.a. sitt liv och sin personliga frihet. Regeringsformen nämner däremot inte den kroppsliga integriteten som skyddsobjekt. Man bör dock kunna hävda att det krävs stöd i lag för att myndighet skall ha rätt att inkräkta på medborgares kropp. Hälso- och sjukvård förutsätter samtycke av patienten som i normala fall också är berättigad att vägra underkasta sig vård.

Tore Modeen

Lääkärin vahingonkorvausvastuu

Potilasvahinkolaki on edelleen supistanut lääkärien henkilökohtaista vahingonkorvausvastuuta ammatissaan. Käytännössä lääkärille ei lain voimaantulon jälkeen ole yhdessäkään tapauksessa määrätty korvausvelvollisuutta, sillä ehdoksi asetettua tahallista tai törkeää tuottamusta ei ole todettu. Potilasvahinkovakuutus on osoittautunut tehokkaaksi ja kaikille osapuolille edulliseksi järjestelmäksi. Vahingonkorvauslaki on menettänyt potilasvahinkojen käsittelyssä merkityksensä, vaikka sitä edelleen voitaisiin niihin soveltaa. Myös rikossyytteet lääkäreitä vastaan ovat vähentyneet aikaisemmista vuosikymmenistä. Hallitusmuotomme määrää että "jokainen, joka on kärsinyt...vahinkoa virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta, olkoon oikeutettu vaatimaan virkamiestä...korvaamaan vahingon..."(93 pykälä 2 mom.) Virkamiehen korvausvastuu oli kauan voimassa ensisijaisena, kunnes vahingonkorvauslaki (1974:412) määräsi työnantajalle ensisijaisvastuun ja virkamiehelle jäi vain toissijanen vastuu.

Tore Modeen

Näkövammarekisteri kerää tietoa tutkijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön

Vuodesta 1983 toiminut näkövammarekisteri on yksi sosiaali- ja terveyshallituksen valtakunnallisista henkilörekistereistä. Sen käytännön ylläpidosta vastaa Näkövammaisten Keskusliitto ry. Silmälääkäreillä ja silmätautien hoitoyksiköillä on lakisääteinen velvoite antaa todetusta näkövammasta ilmoitus rekisteriin. Tätä nykyä tiedot on saatu noin 12 000 näkövammaisesta, ja rekisteröintiä pyritään tehostamaan ja tarkentamaan mm. uuden rekisteröintilomakkeen avulla. Näkövammarekisteri julkaisee tilastoja näkövammaisuudesta ja tukee alan tutkimusta. Se on myös mukana pohjoismaisessa tilasto- ja tutkimusyhteistyössä.

Sirkka-Liisa Rudanko Leila Laatikainen

Tartuntatautien torjunta tehostuu

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan syyskuun alussa. Aiemman, varsin tuoreen lain uudistamiseen ryhdyttiin, koska sen mukainen tartuntatautien ilmoitusmenettely oli käytännössä kankeaa. Uudistuneissa säädöksissä on myös otettu huomioon uusi tietosuojalainsäädäntö ja terveydenhuollon keskushallinnon uudistus. Lainuudistus keskittyy tartuntatautien torjuntatyön organisaatioon, eikä lääketieteelliseen sisältöön tehty muutoksia.

Juhani Eskola Olli Haikala Tapani Melkas

Ruotsissa ehdotetaan amalgaamista luopumista hammashuollossa

Ruotsin sosiaalihallitus on tehnyt hallituksen toimeksiannosta selvityksen mahdollisuuksista luopua amalgaamin käytöstä hammashoitomateriaalina. Amalgaamipaikoista luopuminen olisi osa hallituksen laajempaa elohopean käytön vähentämissuunnitelmaa. Syyskuun alussa julkaistu selvitys ehdottaa amalgaamin käytön asteittaista lopettamista. Samanaikaisesti pyritään tehostamaan elohopeapitoisen jätteen talteenottoa. Vaikka raportissa todetaan, että merkittävä osa ympäristön elohopeakuormituksesta tulee ilman ja veden mukana muualta, Ruotsi on omalta kohdaltaan lähtemässä varsin perusteelliseen elohopean saneeraukseen. Amalgaamin terveysvaikutuksia ei selvityksessä ole edes käsitelty, koska toimeksiannon lähtökohtana ovat olleet yksinomaan ympäristösyyt.

Eeva Widström

Kirurgian erikoisalan leikkausjonot vuosina 1969-1992

Leikkausjonojen kasvu on kirurgian erikoisalalla viime vuosina pysähtynyt. Jyrkkä käänne on saatu mahdolliseksi lähinnä hoitoaikoja lyhentämällä. Muutos ei kuitenkaan ole tasainen. Sairaanhoitopiirien välillä on edelleen suuriakin eroja, ja joillakin alueilla jonot ovat vuoden 1987 jälkeen selvästi kasvaneet. Eniten ovat lyhentyneet yliopistosairaaloiden jonot. Leikkaushoitojen painopisteen selvä siirtyminen sairaanhoidon porrastuksessa alaspäin liittyy ilmeisesti minivaltavalainsäädännöllä tehtyihin sairaaloiden laskutusjärjestelmän muutoksiin.

Arto Alanko Harri Juusela Jaakko Permi Riitta Luhtala

Työryhmä selvitteli psykiatrisen avohoidon solmuja: Mielenterveystoimistot pysyvät erikoissairaanhoidon yksikköinä

Mielenterveystoimistot ovat erikoissairaanhoidon yksikköjä ja sellaisina niiden roolia myös on vahvistettava, raamittaa psykiatrisen avohoidon porrastusta selvittänyt työryhmä. Se koottiin vuosi sitten selvittelemään psykiatrisen avohoidon työnjakoa tilanteessa, jossa vireillä oli paikallisia suunnitelmia mielenterveystoimistojen siirtämiseksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Työryhmä katsoo mielenterveystoimistoihin myös tarvittavan lisää psykiatreja.

Lääkärien kokemukset väestövastuusta

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut käynnistyivät vuonna 1989. Kokeiluun liittyvän arviointitutkimuksen yhtenä osana tutkittiin kyselyn avulla lääkärien kokemuksia väestövastuusta kymmenellä ensimmäisellä kokeilupaikkakunnalla. Kokeiluun osallistuvat lääkärit olivat varsin tyytyväisiä työhönsä. Kaikissa niissä kysymyksissä, joissa vastauksia voitiin verrata aikaisempien tutkimusten vastauksiin, väestövastuulääkärien vastaukset osoittivat heidän kokevan työnsä myönteisemmin kuin vertailututkimusten terveyskeskuslääkärit. Erityisesti lääkärit olivat tyytyväisiä työnsä itsenäisyyteen ja vapauteensa sen järjestämisessä.

Seppo Voutilainen Matti Liukko Seppo Aro