Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Pystyykö alkoholistin äkkikuoleman ennustamaan?

Alkoholistien tavallisin kuolinsyy on kardiovaskulaarinen, vaikka alkaa olla kaikkien tiedossa, että etanolilla on edullisia anti-iskeemisiä vaikutuksia, mm. seerumin lipidien välityksellä. Näin ollen alkoholisti, joka kuolee kardiovaskulaariseen katastrofiin, todennäköisesti kuolee muulla mekanismilla kuin iskeemiseen sydäntautiin.

Kahvi ei lisää rakkosyöpää

Vuonna 1971 julkaistiin ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa päädyttiin siihen, että kahvinjuonti saattaa altistaa virtsarakon syövälle. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty runsaat 30 tutkimusta lisää asian selvittämiseksi, ja edelleen on epävarmuutta, miten asianlaita oikein on. On esitetty, että kahvi suojaa rakkosyövältä ja että runsas kahvinjuonti lisää syöpäriskiä 12-kertaisesti.

Miten infektiotauti leviää?

Tuberkuloosi on nousemassa entistä tärkeämmäksi taudiksi kaikissa teollistuneissa maissa. Kauan on tiedetty, että tuberkuloosi tarttuu potilaasta toiseen. Vähemmän on uhrattu ajatukselle, mitä reittiä tuberkuloosibasilli leviää ja kuinka suuri osa jonkin alueen taudeista on saman bakteerin aiheuttama. Multiresistentin tuberkuloosin levitessä taudin kulkuun ja tartuntareitteihin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Torjuntatoimia on mahdoton ajatella ilman tarttumisteiden tuntemista.

Vierasveri ei huononna suolisyövän ennustetta

Kirurgisen onkologian myytteihin on kuulunut käsitys, että kolorektaalisyöpäpotilaan ennuste huononee, jos hänelle joudutaan antamaan verta. Syyksi on esitetty siirreveren aiheuttamaa immuunisuppressiota.

Tuberkuloosibasillin invaasiogeeni karakterisoitu

Tuberkuloosibasilli penetroituu aktiivisesti makrofagien sisään. Siellä se voi asustella vuosia turvassa, kunnes eräänä päivänä aktivoituu ja aiheuttaa taudin.

Mikä altistaa maksasyövälle?

Japanilaisten riesana on maksasyöpä, joka on kolmanneksi yleisin kuolemaan johtava syöpätauti sikäläisessä väestössä. Taudin tavallisuus tarjoaa myös mahdollisuuden selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat maksasyöpää.

Tarvitaanko apteekkipäivystystä? Selvitys yöpäivystyksen potilaiden lääkkeiden tarpeesta

Päivystysjärjestelyt ovat kalliita ja raskaita paitsi terveydenhuollon toimipisteille, myös apteekeille. Monilla paikkakunnilla apteekit ovatkin jo pyrkineet lyhentämään päivystysaikojaan. Oulussa yöllä päivystävän apteekin asiakkaista 1991 tehty selvitys osoittaa, että päivystysaikaan haetaan vähäisessä määrin hyvin suppeaa lääkevalikoimaa, lähinnä mikrobilääkkeitä ja niiden tukena käytettäviä valmisteita. Jos lääkitys aloitettaisiin suoraan vastaanotolta saatavalla päivystyspakkauksella, apteekkien kallis yöpäivystys voitaisiin lopettaa.

Ann-Mari Hannula, Matti Moilanen

Astmapotilaille enemmän tietoa ja vastuuta hoidostaan

Nykyistä aktiivisemmalla itsehoidon ohjauksella parannettaisiin monien astmapotilaiden elämänlaatua ja säästettäisiin yhteiskunnan lääke- ja muita hoitokustannuksia. Yksilöllisen hoitosuunnitelman ja asiantuntevan neuvonnan avulla potilaat yleensä oppivat taudin pahetessa arvioimaan hoidontarpeensa, tehostamaan tarpeen mukaan lääkitystään ja hakeutumaan ajoissa hoitoon. Hyödyllinen apuväline kotiseurannassa on uloshengityksen huippuvirtausmittari. Äskettäin on potilaiden käyttöön valmistettu myös astman hoitokortti, johon lääkäri merkitsee tärkeimmät pahenemisvaiheiden hoito-ohjeet.

Timo Keistinen