Trakeaan annettu adrenaliini tehotonta

Hätähän ei lue lakia, ja siksi on esitetty, että elvytystilanteessa adrenaliini voitaisiin antaa trakeaan, jos suoniyhteyttä ei ole. Ajatus intubaatioputken kautta annetun adrenaliinin tehosta perustuu sioilla ja koirilla tehtyihin kokeisiin. Niissä on saatu sama vaste kuin laskimoon annetulla adrenaliinilla, kun lääke on annettu viisinkertaisena annoksena trakeaan. Nurinkurista on, että viisinkertaisella adrenaliinimäärällä pitoisuus veressä kasvoi vain kymmenekseen siitä, mihin päästiin annostelemalla lääke laskimoon.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klodronaattia myeloomaan?

Luun syöpymät ja patologiset murtumat ovat myeloomassa tavallisia. Klodronaatti on bisfosfonaatteihin kuuluva aine, joka estää luuta hajottavien osteoklastien toimintaa ja osteolyysiä. Suomen Leukemiaryhmän 350 multippelia myeloomaa sairastavaa potilasta käsittävässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, voitaisiinko luusyöpymien etenemistä estää suun kautta annettavalla klodronaatilla. Kukin potilas sai aluksi melfalaani-prednisonihoitoa ja myöhemmin mahdollisesti MOCCA-sytostaattikuureja. Neljä viikkoa solunsalpaajahoidon aloittamisen jälkeen potilaat satunnaistettiin saamaan joko klodronaattia 2,4 g päivässä tai lumelääkettä kahden vuoden ajan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Luuytimenluovuttajarekisteri lisää hoitomahdollisuuksia

Luuytimensiirto on jo vuosia ollut vakiintunut hoitomuoto monien veritautien hoidossa. Maailmassa on tehty lähes 50 000 luuytimensiirtoa toiselta ihmiseltä, niistä Suomessa yli 300. Kudostyypiltään sopiva sukulaisluovuttaja löytyy vain noin kolmasosalle potilaista. Siksi muita luovuttajaehdokkaita on kerätty rekistereihin, joissain maissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuosina rekisteröityjen luovuttajien määrä on kasvanut niin suureksi, että muilta kuin perheenjäseniltä tehdyt luuytimensiirrot ovat yleistyneet merkittävästi. Suomeen viime vuonna perustettuun luuytimenluovuttajarekisteriin on tähän mennessä ilmoittautunut 2 500 luovuttajaehdokasta. Kotimainen rekisteri lisää sopivan luovuttajan löytymisen todennäköisyyttä.

Saija Koskimies Tapani Ruutu

Psykiatriseen sairaalaan vai avohoitoon - tutkimus yleissairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista

Psykiatriseen sairaalahoitoon lähettäminen on tärkeä hoitopäätös. Yleissairaaloissa, joihin nykyisin hakeutuu yhä enemmän myös mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, ratkaisu tehdään psykiatrin konsultaation jälkeen. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrisista päivystyskonsultaatioista tehdyn selvityksen mukaan valinta psykiatriseen sairaalahoitoon tai avohoitoon lähettämisen välillä tehdään ensi sijassa kliinisin perustein, joskin päätöksentekoon vaikuttaa myös potilaan sosiaalinen tilanne. Somaattisten ja psykiatristen diagnoosien jakaumassa ei sairaalahoitoon ja avohoitoon lähetetyillä ollut merkittävää eroa. Sen sijaan psykiatriseen sairaalahoitoon lähetetyillä potilailla oli heikompi psykososiaalinen toimintataso kuin avohoitoon lähetetyillä. Sairaalahoitoon lähetetyt olivat myös keskimäärin vanhempia, useammin naimattomia ja harvemmin mukana työelämässä.

Heimo Viinamäki Leo Niskanen Juha Haatainen Maija Purhonen Paula Ollonen Matti Pitkänen Kyösti Väänänen Johannes Lehtonen

Ympäristöterveydenhuollon erikoistumiskoulutus alkaa

Ympäristöterveydenhuollon suppean erikoisalan koulutus aloitetaan Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Koulutusvaatimukset on hyväksytty, mutta koulutuksen alkuvaiheessa joudutaan käytännön ja teoriapalvelun jaksoja hyväksymään tapauskohtaisesti. Teoreettinen koulutus pyritään järjestämään eri tahojen yhteistyönä olemassa olevaa koulutusta ja tietämystä hyödyntäen. Käytännön koulutusvirkojen puute koetaan ongelmaksi.

Antti Pönkä Pirkko Hervonen Mauri Isokoski

Tekniikan mahdollisuudet - ota osaa ideakilpailuun

Uusia teknologioita kehitellään koko ajan. VTT:n Sairaalatekniikan laboratoriossa Tampereella, esimerkiksi, pohditaan paraikaa, miten vastata väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin. Työn alla ovat mm. entistä paremmat, "älykkäät" potilasvalvonnan hälytysjärjestelmät sekä lääkärin ja potilaan aikaa ja vaivaa säästävä tiedon - vaikkapa röntgenkuvien - siirtojärjestelmän kehittäminen.

Munuaisenluovutuksen riskit

Munuaissiirre voidaan ottaa joko vainajalta tai elävältä luovuttajalta. Jälkimmäisessä on ongelmana, aiheuttaako luovutus riskin luovuttajalle. Toisaalta siirtojonot ovat kaikkialla pitkät ja tarve munuaisensiirtoon sukulaiselta on suuri.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Streptokinaasi ja vaaraton ristiselkäkipu

Streptokinaasilla hoidettavat infarktipotilaat voivat saada voimakkaan, selittämättömän ristiselkäkivun. Toistaiseksi on julkaistu kuusi tällaista sivuvaikutustapausta, ja nyt leicesteriläiskollegat raportoivat viiden potilaan sarjan. Lyhyessä kirjeessä päätoimittajalle he mainitsevat potilaiden saaneen tavanomaisen streptokinaasihoidon aikana hyvin voimakkaan ristiselkäkivun, joka hellitti, kun infuusio keskeytettiin. Selkäkivun syy on epäselvä, mutta kipu saadaan lakkaamaan lopettamalla infuusio ja vaihtamalla kudosplasminogeeniaktivaattoriin. Kirjoittajat esittävät kuitenkin vaihtoehtona, että streptokinaasi-infuusio viedään loppuun ja potilas saa tarvittaessa analgeettia. Mikäli kyseessä ei ole aortan dissektio, infuusio voidaan siis antaa kokonaan, mikä potilaan kokonaistilanteeseen nähden varmaan on viisasta, varsinkin kun kyseessä on kuitenkin vaaraton streptokinaasin aiheuttama sivuvaikutus. (RP)

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Botulinustoksiini

Clostridium botulinum on anaerobinen bakteeri, jonka erittämä neurotoksiini on yksi luonnon potenteimpia myrkkyjä. Immunologisesti erilaisia neurotoksiineja tunnetaan seitsemän. Yhtä näistä, botulinustoksiini A:ta, käytetään lääketieteellisesti hyväksi. Toksiinin injektio suoraan lihakseen aiheuttaa 2-20 päivän aikana alkavan ja 2-4 kuukautta kestävän hermovaurion. Hermotus palaa vähitellen lihakseen terminaalisen aksonin kasvaessa takaisin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

HIV-diagnoosi syljestä

Kehitysmaissa joudutaan turvautumaan resurssien puutteessa poikkeuksellisiin menetelmiin myös HIV:n diagnostiikassa. Syljestä tehtävä HIV-vasta-ainemääritys ELISA-menetelmällä on yksi niistä. Amerikkalainen tutkijaryhmä tutki yhdessä Myanmarin (entisen Burman) terveysviranomaisten kanssa sylkitestin toimivuuden. Sylkinäytteet ja tavanomaiset verinäytteet tutkittiin 479 HIV-tartunnan riskiryhmiin kuuluvaa ja 1 039 muuta henkilöä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors