Aikuisten bakteerimeningiitti

Aikuisten meningiitistä on julkaistu varsin vähän suuriin aineistoihin perustuvaa koottua tietoa. Bostonissa toimivan Harvardin opetussairaalan, Massachusetts General Hospitalin, infektiolääkärit selvittivät vuosien 1962-88 aikana hoidettujen 493 bakteerimeningiitin luonteenpiirteitä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sisapridi saattaa aiheuttaa sydämentykytystä

Sisapridi muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin prokainamidia, mikä voisi selittää kolmen vuoden aikana WHO:n kansainväliseen sivuvaikutusrekisteriin tehdyt 7 takykardiailmoitusta. Usein kyse oli palpitaatiosta, mutta lisälyöntisyyttä ja (sinus?)takykardiaa ilmoitetaan myös esiintyneen. Sivuvaikutus on todennäköisesti ainakin osalla näistä potilaista sisapridiin liittyvää, sillä uudelleenaltistus aiheutti saman ilmiön.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

C-hepatiitin ennuste

Yhdysvalloissa neljän maakunnan alueella selvitettiin prospektiivisesti vuosina 1985-86 non-A, non-B hepatiittiin sairastuneen 130 potilaan ennustetta. Kolmasosa potilaista eli sosioekonomisesti huonoissa oloissa, mikä mahdollisesti on ollut osallisena tartuntaan. Runsaalla neljänneksellä tauti oli todennäköisimmin saatu suoneen otettavien huumeiden käytön yhteydessä ja vajaalla viidesosalla hiljattain annetusta verensiirrosta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mega-annosadrenaliinista ei hyötyä elvytyksessä

Tälläkin palstalla referoitiin takavuosina innostuneesti, miten suuriannoksinen adrenaliini muka antaa paremman elvytystuloksen kuin standardiannos, kun potilaan asystolia, kammiovärinä tai elektromekaaninen dissosiaatio halutaan muuttaa hemodynamiikkaa ylläpitäväksi rytmiksi. Suurina pidetään annoksia ad 15 mg, standardeina 1-2 mg. Mutta kuten niin usein, on alkuinnostuksen jälkeen syytä tutkia asia prospektiivisella ja satunnaistetulla tutkimuksella. Ja kuten niin usein, ei innostukseen ole tainnut olla aihetta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Klorokiinille resistentti vivax-malaria

Plasmoidium vivax on toiseksi yleisin malarian aiheuttaja. Sitä esiintyy erityisesti Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä sekä Keski-Amerikassa. Vivax-malaria saattaa joskus aiheuttaa klorokiinihoidosta huolimatta relapseja. Tällöin parasiitti on muuttunut maksassa hypnotsoiittimuotoon, joka verenkierrossa ei viihdy erytrosyyttien sisällä. Hypnotsoiittien aiheuttama taudin relapsi tulee aikaisintaan 30 päivän kuluttua primaari-infektiosta, mutta viive voi olla jopa vuosiakin. Myöhäiset relapsit hoidetaan primakiinilla. Tiedetään nimittäin, ettei klorokiini näissä tilanteissa tehoa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kuumekouristelijan muotokuva

Peräti 2-4 % kaikista lapsista saa kuumekourustuksen, heistä noin kolmannes toistuvasti. Tiedetään, että kuumekouristus uusii helpommin nuorissa kuin varttuneemmissa lapsissa, mutta muilta osin on epäselvyyttä mitkä seikat altistavat toistuville kuumekouristuksille. Yalen yliopistosairaalassa seurattiin prospektiivisesti parin vuoden ajan 347 kuumekouristelijaa (ikä 1 kk - 10 v).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Pitkäaikaissairaiden nuorten tupakointi

Pitkäaikaissairaiden nuorten aikuisten tupakointi osoittautui Oulussa tehdyssä selvityksessä yhtä yleiseksi kuin terveiden verrokkien. Vain vaikeista astmaoireista kärsivät naiset tupakoivat verrokkeja selvästi vähemmän. Diabeetikot tupakoivat jopa yleisemmin kuin verrokit, ja heillä tupakointi oli myös yhteydessä hoitotasapainoon. Nuorten tupakoinnin aloittamista ei ilmeisestikään pystytä kovinkaan helposti estämään järkisyillä.

Jorma Kokkonen Terho Paavilainen

Henkilökunnan säteilyaltistus toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiaan kuuluvien invasiivisten diagnosointi- ja hoitotoimenpiteiden suorittajien saamat säteilyannokset saattavat kasvaa suuriksi. Aloitettaessa uudenlaista toimintaa tai uudentyyppistä läpivalaisulaitteistoa hankittaessa säteilyaltistuksen tavallista tarkempi mittaus selvittää säteilyannosrajojen mukaisen rajoittavan kohde-elimen ja optimaalisen suojautumisen keinot. HYKS:n radiologian klinikassa 12 kanavointitoimenpiteessä suurin säteilyaltistus kohdistui mittausten mukaan radiologin sormiin. Hyvä sädehygienia ja suojainten käyttö työskentelyssä on tärkeää, ja siksi myös suojainten tuotekehittelyyn olisi paneuduttava entistä enemmän. Työntekijöiden säteilyaltistus ei saisi toimenpideradiologian yleistyessä lisääntyä.

Tapio Vehmas Ritva Havukainen Markku Tapiovaara Pekka Pitkäranta Pekka Tervahartiala Pekka Mankinen Ilpo Hovi Leena Kivisaari

Tarvitsemmeko suulääkäreitä?

Julkisuudessa on koko vuoden 1992 ajan kiistelty hammaslääketieteen opetuksen supistamissuunnitelmista pääsemättä asiassa ratkaisuun. Oman ongelmansa muodostavat opetusministeriön alaiset yliopistojen hammasklinikat, joilla tähän asti ei ole ollut hoitovastuuta. Selkeintä olisi saattaa hammasklinikat klinikoiksi klinikoiden joukkoon vastaamaan yliopistosairaaloissa suu- ja hammassairauksien hoidosta. Painopiste on siirtymässä lasten ja nuorten hammassairauksien hoidosta aikuisten ja vanhusten hoitoon. Tulevaisuuden ammattikuvasta onkin käytetty nimitystä suulääkäri.

Jukka H. Meurman

Anenkefalia ja elinten luovutus

Jos ihmisellä ei ole aivoja, hän ei ole oikeastaan kukaan. Ainakin hänen ruumiillinen elämänsä on joka tapauksessa lyhyt ja häntä ei "hänenä" ole olemassa, eli koskaan ei ole olemassa ketään, joka kokisi olevansa tuo kyseinen yksilö. Hänellä voi kuitenkin olla joukko täysin terveitä elimiä, joista voisi olla paljon iloa niille, joiden oma sydän, maksa tai munuainen syystä tai toisesta on lopettamassa toimintaansa. Jos tältä yksilöltä otettaisiin elimiä, ainakaan hän ei koskaan tulisi sitä kokemaan tai siitä kärsimään. Olisiko tässä siis ratkaisu huutavaan elinpulaan?

Toimittanut Pekka Louhiala