Laadunvarmistuksen historiaa

Laadunvarmistuksesta on muutaman viime vuoden aikana tullut eräs terveydenhuollon avainsanoista, jota mielellään eri yhteyksissä toistellaan. Muita vastaavia sanoja ovat esimerkiksi tehokkuus, taloudellisuus, tuottavuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Kuten myöhemmin tullaan näkemään, kaikki mainitut termit ja käsitteet liittyvät paljolti samaan asiaan.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Kolmois- vaiko kaksoishoito?

Helikobakteeri-infektion hoitoa on pyritty monin keinoin yksinkertaistamaan. Tähän ajaa massiivinen pillerimäärä, joka aiheuttaa potilaissa sekä epäröintiä että pahoinvointia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sepelvaltimotautipotilaan atyyppinen angina pectoris

Kuulostaako tutulta: koronaaritautipotilaalla on kaikki angina pectoris -lääkkeet käytössään, mutta silti hänellä on rintakipuja? On suuri houkutus todeta taudin vain etenevän, mutta jospa potilaalla onkin ruokatorviperäinen, ts. kausaalisesti hoidettavissa oleva kipu?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Enalapriilin edulliset koronaarivaikutukset

Maailmalla on tehty muutamia laajoja enalapriilitutkimuksia. Niistä kertyneet suunnattomat tietomäärät on nyt hyödynnetty uudella tavalla. Haluttiin näet selvittää, vähentääkö enalapriili huonosydämisten ihmisten sydäninfarktien esiintyvyyttä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tuberkulidit - ihotautien mysteerit

Erythema induratum on krooninen, nodulaarinen alaraajojen haavauma. Histologisesti se on luokiteltu ihonalaiseksi granulomatoottiseksi vaskuliitiksi. Jo viime vuosisadan puolella sen ajateltiin olevan tuberkuloosin manifestaatio. Haavaumasta ei kuitenkaan saada kasvamaan tuberkuloosibasillia millään keinolla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Havainnot eivät aina sovi teoriaan

Amerikkalais-venäläinen tutkijaryhmä on kerännyt 40 vuoden aikana havaintoja Jäämeren lämpötiloista eri vuodenaikoina. Tutkijat analysoivat laajalta alueelta pohjoisnavan ympäriltä sekä lentokoneiden että maa-asemien vuosina 1950-90 raportoimat yli 27 000 lämpötilaprofiilia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Mikä menetelmä prenetaalidiagnostiikkaan?

Tanskassa verrattiin kolmen eri prenataalidiagnostisen menetel-män hyötyjä ja haittoja. Menetelmät olivat amniosenteesi, transabdominaalinen koorionnukkanäyte ja transservikaalinen nukkanäyte.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

HPV-tulehduksen vallitsevuus

Ihmisen syylävirus (papilloomavirus, HPV) on väestössä hyvin yleinen. Eri tyyppejä tunnetaan jo 68, joista 30 on eristetty naisen sukuelinten alueelta. Erityisesti kohdunkaulan HPV-tulehdukset ovat olleet laajenevan tutkimuksen kohteena 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ensimmäisen kerran esitettiin epäily HPV:n ja kohdunkaulan pahanlaatuisten muutosten välisestä yhteydestä. Samaan aikaan todettiin, että eksofyyttiset klassiset "visvasyylät" olivatkin vain pieni osa HPV:n aiheuttamaa tautikirjoa. Huomattavan paljon yleisempi on ns. litteä kondylooma, joka saadaan näkyviin vasta kohdunkaulan kolposkopiatutkimuksessa. Viime vuosien aikana on käynyt ilmeiseksi, että tulehdus saattaa esiintyä myös latenttina (piilevänä). Tässä tapauksessa kolposkopiassa ja solu/kudosnäytteessä normaaliksi tulkittava kohdunkaulan limakalvosolukko sisältää HPV:n DNA:ta, joka voidaan todeta nykyaikaisilla DNA-hybridisaatiotekniikoilla ja/tai polymeraasiketjureaktiolla (PCR).

Tarkkavaisuutta voidaan parantaa

Nykyisen käsityksen mukaan tiedonkäsittely aivoissa tapahtuu peräkkäisissä ja rinnakkaisissa hermostoverkostoissa, jotka rakentuvat paikallisista tiedonkäsittely-yksiköistä ja näiden yksiköiden välisistä yhteyksistä (välittäjäaineina glutamaatti ja GABA). Aivokuoren alta nousevien välittäjäainejärjestelmien (mm. noradrenerginen, kolinerginen ja serotonerginen järjestelmä) on ehdotettu säätelevän näiden hermoverkostojen tiedonkäsittelyn tehokkuutta. Tässä kokeellisessa neuropsykofarmakologisessa tutkimuksessa selvitettiin aivojen noradrenergisten, serotonergisten ja kolinergisten hermoratojen merkitystä otsalohkon ja limbisen järjestelmän toimintaa vaativien käyttäytymismuotojen, kuten tarkkaavaisuuden ja lyhytaikaisen työmuistin, säätelyssä.

Alkoholi ja luu

Osteoporoosi on yleistynyt viime vuosikymmeninä kaikissa teollisuusmaissa. Se todetaan tavalli-sesti mittaamalla luun mineraalitiheys. Vain n. 60 % tästä lisääntymisestä voidaan selittää väestön vanhenemisella. Syyksi onkin epäilty myös elintapojen, kuten alkoholinkäytön osuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan alkoholinkäyttö voi olla jopa merkittävä osteoporoosin riskitekijä. Tosin aiempia tutkimuksia on usein häirinnyt sekoittavien tekijöiden osuus.