20875 osumaa

Suomalainen menestystarina

Haemophilus influenzae kapselityyppi b:n (Hib) aiheuttamat lasten vaikeat septiset infektiot, kuten meningiitti, epiglottiitti, artriitti ja selluliitti, ovat lähes tyystin hävinneet Suomesta rokotusten ansiosta. Kansanterveyslaitoksella 1970-luvulla virinnyt meningiittitutkimus vastasi ensin meningokokkimeningiitin aiheuttamaan haasteeseen, mutta samoihin aikoihin tuli mukaan Hib-rokote. Hankkeen käynnisti professori Pirjo Mäkelä apunaan Heikki Peltola ja Helena Käyhty.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Surfaktanttihoito Osiriksen tuomiolla

Osiris oli muinaisegyptin jumala joka toi viisautta ihmiskunnalle ja tuomitsi kunkin ihmisen Tuonpuoleisessa. Vaatimattomuudesta ei siis voi moittia OSIRIS Collaborative Study Groupia, joka otti tämän vanhan jumalan nimen selvittäessään intratrakeaalisen surfaktanttihoidon merkitystä keskosten keuhkovian ehkäisyhoidossa. Osiris puhuu:

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Uusi tauti: krooninen idiopaattinen ripuli

Silloin tällöin kliinikko kohtaa potilaan, jolla on täysin selittämätön ripuli. Dallasilaisessa yliopistoklinikassa tutkittiin retrospektiivisesti 17 kroonista ripulia sairastaneen potilaan sairauskertomukset. Ripulin syytä oli selvitetty kaikilla ylen perusteellisesti, eikä kellään ollut viitteitä suolistoinfektiosta, imeytymishäiriöstä, karsinoidista tai muusta apudoomasta, rasvaripulista, ulostuslääkkeen väärinkäytöstä tai radiologisesta tai endoskooppisesta suolistoviasta. Mahan ja suolen limakalvosta otetut biopsiat olivat kaikilla normaalit.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Malarian pitkäaikaisprofylaksi

Klorokiinille resistentin malarian leviäminen on muuttanut malarian profylaksin olennaisesti. Meflokiini on Afrikassa ja eräillä Aasian alueilla käytännössä ainoa käyttökelpoinen lääke malarian profylaksiin. Sillä on kuitenkin vakavia, joskin harvinaisia, lähinnä keskushermostoon kohdistuvia sivuvaikutuksia. Siksi sen pitkäaikaiskäyttöä on pyritty välttämään.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveyskeskuslääkäreillä näkemyseroja lähetteiden aiheellisuudesta

Tarkoituksenmukaista hoidonporrastusta pidetään kunnallistaloudellisista syistä yhä tärkeämpänä. Porrastuksen yhdeksi ohjauskeinoksi on ehdotettu sellaista käytäntöä, että esimerkiksi terveyskeskuksen johtava lääkäri tarkastaisi sekä terveyskeskus- että yksityislääkärien lähetteet. Kahdeksan Kirkkonummen-Siuntion terveyskeskuksen lääkäriä tarkasti vuoden 1991 alussa terveyskeskuksesta lähetetyt 405 peräkkäistä lähetettä ja arvioi niiden aiheellisuutta. Yhdeksää kymmenestä pidettiin aiheellisena, mutta arvioijien näkemykset yksittäisten lähetteiden aiheellisuudesta vaihtelivat suuresti. Selvityksen perusteella lähetteiden tarkastuksen mielekkyys näyttää varsin kyseenalaiselta. Tarkastus saattaa viivästyttää hoitoa ja johtaa vääriin arviointeihin sekä ajan mittaan lähetekäytännön vääristymiin.

Klas Winell Kai Halavaara Sanna Ranta Reijo Tilvis

Lääkkeet ja luontaistuotteet - paha sekaannus ja yhä pahenee

Suomen lääkelakia muutetaan Euroopan yhteisön direktiivien mukaiseksi. ETA-sopimuksen tultua voimaan rohdosvalmisteet sekä homeopaattiset ja antroposofiset valmisteet aiotaan rinnastaa varsinaisiin lääkkeisiin: kaikista tulee rekisteröityjä lääkkeitä, vaikka rohdosvalmisteilta sekä antroposofisilta ja homeopaattisilta valmisteilta ei tämän jälkeenkään vaadita näyttöä hoidollisesta tehosta - markkinoille saadaan siis teholtaan kyseenalaisia lääkkeitä. Merkittävintä on, että näiltä uusilta "lääkkeiltä" ei tiettävästi myöskään aiota vaatia selkeää pakkausmerkintää, josta ilmenisi, että tuote voi olla tehoton. Luontaistuoteala on jo mainonnassaan alkanut käyttää hyväkseen tulevan lääkelain hämäävää luokitusta.

Marja Airaksinen Veijo Saano

Sairaalan tulos

Viime aikoina sana "tulos" on muodostunut hyvin yleiseksi ja paljon käytetyksi terveydenhuollon piirissä. Tulosjohtaminen ja tulosyksiköt ovat tuttuja termejä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Jossain määrin taka-alalle on kuitenkin ehkä jäänyt se, mitä lopultakin pitäisi tehdä ja minkälaisia mittareita käyttää, kun terveydenhuollon yksiköissä tulosta mitataan. Keskeiseksi muodostuu tällöin, mitä tulosta tarkoitetaan. Puhutaanko markoista vai jostain muusta vaiko näiden yhdistelmistä. Uutena käsitteenä tässä yhteydessä on esitetty mm. hoidettu potilas (hopo). Lisäksi on pyritty kehittelemään diagnoosipohjaisia luokitteluja, esimerkiksi DRG-sovellutuksia. Mutta ovatko nämä ajatukset uusia ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun innovatiivisuuden tuotteita?

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030