20875 osumaa

Vangilla on oikeus samaan hoitoon kuin muillakin Vankisairaala tarjoaa ajanmukaista hoitoa ja mahdollisuuden raittiuteen

Vankilaterveydenhuollon periaatteena on tarjota vangeille samat hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kuin muillekin kansalaisille. Sairaalahoitoa tarvitsevat vangit ohjataan Hämeenlinnaan; keskusvankilan yhteydessä toimii Pohjoismaiden ainut somaattinen vankisairaala. Vankisairaala ei puitteiltaan juuri eroa tavallisesta sairaalasta - lukittuja ovia vain on enemmän ja kalterit peittävät ikkunoita. Potilaat sen sijaan eivät ole keskivertojoukkoa.

Leukemia ja ydinjätteen käsittelylaitos

Dounreayn ydinjäteen käsittelylaitoksen ympäristössä Skotlannissa on havaittu odotettua enemmän lasten ja nuorten leukemioita. Tiedossa olevat säteilytasot laitoksen ympäristössä ovat kuitenkin olleet niin matalia, etteivät ne nykykäsityksen mukaan voi selittää leukemiatapausten lisääntymistä. Ydinvoimalat rakennetaan usein (ja kaukaa viisaasti?) harvaan asutuille seuduille. Laitosten rakentamisen ja käynnistymisen myötä ne kuitenkin kokevat melkoisen väestömuutoksen. Uusien asukkaiden mukana voisi näille seuduille kulkeutua viruksia, jotka voisivat aiheuttaa epidemioita ja ehkä leukemiaakin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Ensimmäinen maksansiirto paviaanilta ihmiselle

Starzlin työryhmä on jo aiemmin yrittänyt siirtää paviaanin munuaisia ja sydämiä ihmiselle, mutta ongelmaksi on muodostunut kuolettava käänteishyljintä. Syynä hyljintään on pidetty veressä kiertäviä liukoisia tekijöitä, joita ei ole osattu poistaa. Nyt nämä pittsburghilaiskollegat raportoivat kokemuksiaan ensimmäisestä maksansiirrosta paviaanilta, jossa he pääsivät tämän liukoisten aineiden aiheuttaman käänteishyljinnän herroiksi. Käänteishyljinnän hallitsemiseksi he käyttivät uutta lääkeprotokollaa.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Toimiiko puhdas DNA rokotteena?

Uskomattomia asioita tapahtuu maailmassa. Yhdysvaltalaiset tutkijat raportoivat käyttäneensä koe-eläimillä menetyksellisesti puhdasta influenssaviruksen DNA:ta rokotteena. Tutkijat ruiskuttivat influenssa A -viruksen nukleoproteiinigeenin sisältävää plasmidia suoraan hiiren lihakseen. Injektion jälkeen havaittiin hiirten tuottavan vasta-aineita nukleoproteiinia kohtaan. Tämän jälkeen hiiret altistettiin tappavalle annokselle in-fluenssa A -virusta. 90 % rokotetuista hiiristä selvisi taudista hengissä, verrokeista ainoastaan 20 %.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Kannattaako verisuonikirurgiaa keskittää?

Hoidon keskittäminen parantaa vaativan verisuonikirurgian hoitotuloksia. Vaativaa verisuonikirurgiaa edellyttäviä tapauksia ovat ennen kaikkea vatsa-aortan aneurysman repeäminen, ahtautuneen alaraajavaltimon trombosoitumisesta akutisoitunut krooninen iskemia sekä krooninen kriittinen alaraajaiskemia, joka hoitamattomana johtaa amputaatioon. Kriittisen iskemian hoidon kehittäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti välttämätöntä, sillä amputaatio on kalliimpi ja huonompi hoitovaihtoehto kuin verisuonirekonstruktio. Näiden ongelmien hoito vaatii useiden erikoisalojen saumatonta yhteistyötä - myös päivystysaikana. Verisuonikirurgista ja -radiologista kapasiteettia on myös lisättävä. Suomessa tehtiin 1991 noin 4 500 kirurgista tai radiologista toimenpidettä, mutta todellinen tarve lienee 7 500 toimenpidettä vuosittain.

Mauri Lepäntalo

Diabeetikkojen säännölliset silmätarkastukset perusterveydenhuollossa

Neljä viidestä lääkäristä tekee I-tyypin diabetesta sairastaville potilaille silmätarkastuksen säännöllisesti kerran vuodessa. Yli puolet diabeetikkojen silmätarkastuksista tekee diabetesta hoitava lääkäri, yli neljänneksen yksityislääkäri ja 18 % tarkastuksista suorittaa sairaalan silmälääkäri. Eniten kerran vuodessa tehtäviä tutkimuksia tekevät terveyskeskuslääkärit ja yleislääketieteen erikoislääkärit. Kaiken kaikkiaan diabeetikkojen silmätarkastukset hoidetaan varsin pitkälti Diabetesliiton retinopatiatyöryhmän uuden suosituksen mukaisesti, ilmenee lääkäreille lähetetyn kyselytutkimuksen tuloksista.

Maija Mäntyjärvi Aulikki Nissinen Matti Uusitupa Hannes Enlund

Avohoitoon investoitava, jotta laitoshoitoa voidaan purkaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamishankkeen selvitysmiesprojektissa tarkasteltiin viime marraskuussa esitetyn toimenpideohjelman toteuttamista kuntatasolla. Tavoitteena on kalliin laitoshoidon korvaaminen avohoidolla erityisesti vanhustenhuollossa, kehitysvammahuollossa ja psykiatrian palvelujärjestelmässä. Selvitysmiehet toteavat, että muutos on sekä tarpeellinen että mahdollinen - ja kunnilla luulisi olevan siihen myös kiinnostusta nyt, kun valtionosuusuudistus on muuttanut rahoituksen. Palvelurakenteen uudistaminen ei kuitenkaan saa olla lyhyen aikavälin säästämisen väline, vaan laitoshoidon purkaminen edellyttää määrätietoista investointia avohoitoon ja välimuotoisiin palveluihin sekä asuntopolitiikan kytkemistä tukemaan tavoitetta. Muutoksen lähtökohtana tulee olla kunkin kunnan oma väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030