Vesirokko raskauden aikana

Kaksi prosenttia aikuisväestöstä sairastaa vesirokon yli 20-vuotiaana. Vaikka vesirokon komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, ne voivat kuitenkin olla fataaleja. Neljäsosa varicellan aiheuttamista kuolemista (pääosin pneumonioita) tapahtuu yli 20-vuotiaille. Immuunipuutteiset potilaat ovat tietysti riskiryhmänä kärjessä. Suomessa monet infektiolääkärit suosittavatkin kaikkien yli 16-vuotiaiden vesirokon hoitoa asikloviirillä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Maailmanlaajuinen hätätilanne

Maailman terveysjärjestö julisti huhtikuun lopussa maailmanlaajuisen hätätilan tuberkuloosin leviämisen takia. Kolmasosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Vuoteen 2000 mennessä 90 miljoonaa ihmistä sairastuu tautiin ja kolmasosa heistä kuolee.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Immunovärjäys tai sitten ei

Etenkin kasvainpatologiassa ovat immunohistokemialliset värjäykset 10-15 viime vuoden aikana aiheuttaneet melkoisen mullistuksen. Ne eivät yleensä ratkaise sitä, onko kasvain hyvän- vai pahanlaatuinen, mutta ne auttavat usein erottamaan esimerkiksi karsinoomat, sarkoomat, melanoomat, mesotelioomat ja lymfoomat toisistaan, kun kyseessä on erilaistumaton kasvain. Aiemmin tämä erottelu, jolla usein on syvällinen vaikutus hoitovalintoihin, tehtiin sen patologin mielipiteen perusteella, jolla oli eniten arvovaltaa, tai sitten päädyttiin jossain määrin masentavaan diagnoosiin tumor malignus. Nyttemmin myös hormonireseptoreita ja erilaisia kasvaimen kasvunopeutta, pahanlaatuisuus-astetta ja ennustetekijöitä kuvaavia antigeeneja voidaan määrittää immunohistokemiallisin menetelmin,

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Yleissairauskin voi edellyttää tutkimusta ja hoitoa keskussairaalan suusairauksien yksikössä

Keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt ovat luonteva yhteistyökumppani monen potilasryhmän ongelmien selvittelyssä. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää suun infektiopesäkkeiden diagnosointiin ja hoitoon systeemisairauksien yhteydessä. Suun infektiopesäkkeet on monissa tuoreissa tutkimuksissa havaittu riskitekijöiksi potilaan perussairauden ja sen hoidon kannalta. Valtaosa suusairauksien spesialistikonsultaatioista koskee kirurgisia potilaita, mutta keskussairaaloiden suusairauksien yksiköt edustavat erikoissairaanhoidon korkeinta kliinistä tietämystä myös muilla hammaslääketieteen osa-alueilla.

Jukka H. Meurman

Keskuskortteli tulessa - terveyskeskus evakuoitava

Myöhäisenä huhtikuun iltana 1991 savun hajua alkoi tunkeutua Siilinjärven pääterveyskeskuksen tiloihin. Viimeisen päivystyspotilaan ollessa tutkittavana nimismies tuli ilmoittamaan, että terveyskeskus oli evakuoitava läheisen tavaratalokorttelin palon vuoksi. Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin jouduttu evakuoimaan vuodeosastoa todellisessa tilanteessa vaan kokemukset ovat harjoituksista.

Veikko Viitasalo, Hannu Järvinen, Matti Pietikäinen

Tracer-menetelmä terveyskeskuslääkärien toiminnan laadun arvioinnissa

Kessnerin ym:n kehittämää tracer-menetelmää, jossa indikaattoreina olivat eräät tavalliset, helposti diagnosoitavat terveysongelmat, sovellettiin terveyskeskuslääkärien työn laadun arviointiin. Tarkasteltaessa sairauskertomusten laatua voitiin todeta, että sekä kliinisen tutkimuksen että hoidon kuvausta ei oltu aina kirjattu. Erityisen puutteellista olivat kuumeen mittauksen ja mittaustuloksen merkitseminen sekä kontrollikäyntipyynnön kirjaaminen. Hoidon laadussa, varsinkin antibioottihoidon ja sairausloman määräämiskäytännössä, ilmeni parantamisen varaa lähes kaikkien tarkasteltujen terveysongelmien kohdalla. Tulokset korostavat varsin selvästi tarvetta analysoida terveyskeskuslääkärin tutkimus- ja hoitokäytäntöä puutteiden korjaamiseksi. Hoidon antajan jatkuva oman toiminnan arviointi on tärkeää, jotta potilaat saisivat mahdollisimman suuren terveyshyödyn.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Millainen hepariini leikkausten laskimotukos-profylaksiaan?

Legendaarisen V.V. Kakkarin työryhmä on vetänyt brittiläistä monikeskustutkimusta siitä, miten pienimolekyylinen hepariini (tässä tapauksessa Fragmin) selvisi vertailussa standardihepariiniin potilailla, joille tehtiin suurehko vatsaleikkaus (kolektomia, sappirakkoleikkaus, gynekologinen leikkaus tms.). Toisen ryhmän potilaat saivat 2 500 yksikköä Fragminia kertainjektiona aamulla ja samannäköisen lumeruiskeen 12 tuntia myöhemmin, toiselle ryhmälle annettiin 5 000 KY standardihepariinia ihon alle 12 tunnin välein. Kummassakin ryhmässä oli noin 1 900 potilasta. Hoitoa annettiin vähintään viisi päivää ja niin kauan että potilas oli liikkellä. Seuranta kesti neljä viikkoa leikkauspäivästä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sikotautirokote ja aseptinen meningiitti

Jo toisen kerran muutaman viikon sisään HYKS:n lasten infektiolääkäri ja kirurgi Heikki Peltola on kutsuttu Lancetin pääkirjoituksen kirjoittajaksi. Viimeksi aiheena oli hemofilus-taudit, nyt englantilainen sikotautirokotetutkimus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lisääntyykö väkivalta?

Sairaalatilastot eivät tue yleistä käsitystä väkivaltatapausten lisääntymisestä ja raaistumisesta. TYKS:n poliklinikoiden tapaturmapotilaista tehty selvitys osoittaa jopa myönteistä kehitystä. Pahoinpitelyjen määrä ja luonne on viime vuosikymmenenä pysynyt melko ennallaan. Vuoden 1973 vastaaviin aineistoihin verrattuna vakavat pahoinpitelyt ovat 80-luvulla hiukan vähentyneet sekä määrältään että suhteessa pahoinpitelytapausten lukuun. Myös lievien, ilman toimenpiteitä hoituneiden vammojen osuus näyttää kasvaneen. Alkoholin osuus väkivaltatapauksissa on vähentynyt.

Seppo Nieminen Eero Kitinoja

HIV-potilaiden kohtaaminen naistenklinikoissa

HIV-infektio on Suomesssa naisilla vielä harvinainen. Helmikuussa 1991 tehtyyn kyselyyn vastanneista 39:stä synnytys- ja naistentautien yksiköstä vain yhdeksässä oli hoidettu HIV-potilaita. Ongelmaan tulisi kuitenkin varautua. Gynekologisia potilaita hoitavissa sairaaloissa tulisi olla kirjalliset ohjeet henkilökunnalle HIV-tartunnan saaneiden naispotilaiden neuvonnasta ja hoidosta sekä potilaille kirjallista tietoa HIV-infektiosta.

Susanne Ingman-Friberg Pauli Leinikki Jorma Paavonen