20875 osumaa

Luuydinsiirtopotilaiden immunologinen seuranta

Luuydinsiirroista on tullut vakiintunut hoitotapa potilaille, jotka sairastavat akuuttia leukemiaa, kroonista myelooista leukemiaa ja vaikeaa aplastista anemiaa. Myös lymfoomaa, multippelia myeloomaa ja synnynnäisiä immuuni-ja entsyymipuutoksia sairastaville tehdään luuydinsiirtoja. Akuutti ja krooninen käänteishyljintä sekä infektiot ovat hankalimmat komplikaatiot siirron jälkeen. Käänteishyljinnässä siirrännäisen immunologisesti aktiiviset solut reagoivat siirteen saaneen potilaan kudoksia vastaan ja tästä seuraa vaurioita ihossa, suolessa, maksassa, imukudoksessa ja mahdollisesti keuhkoissa.

Väitöksiä

Mistä palvelutuotteiden hinta muodostuu julkisella sektorilla? Esimerkkinä silmäsairauksien hoito KYS:ssa

Palvelujen hinnoittelu on pääsemässä vauhtiin myös julkisella sektorilla. Toistaiseksi käytäntö on kirjava ja ostajan on vaikea vertailla hintoja; jotkut tuottajat markkinoivat palveluitaan erilaisia tutkimuksia ja hoito-osioita käsittävinä kokonaisuuksina, tuotepaketteina, jotkut taas yksittäisinä suoritteina, tutkimusten tai hoidon osina. Hinnoittelu on kohdannut vastustusta, mutta kirjoittajien mukaan sillä on tervehdyttävä vaikutus - se saa aikaan säästämisen ilmapiirin. Artikkelissa kuvataan, miten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on määritelty hinnat silmätautien klinikan palvelutuotteille. Tuotteistamisen päälinjat heijastavat talon yhteisesti hyväksymiä hinnoitteluperiaatteita.

Tuomo Puustjärvi, Markku Auvinen, Erkki Kentta Erkki Tuovinen

Solumallisesta väestövastuusta hyviä kokemuksia Porvoossa

Porvoonseudun terveyskeskus siirtyi ensimmäisten joukossa solumalliseen väestövastuuseen, jossa lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta koostuva työryhmä vastaa tietyn väestönosan perusterveydenhuollosta. Hoidon jatkuvuus on kuuden vuoden aikana parantunut huomattavasti ja odotusajat ajanvarausvastaanotolle ovat lyhentyneet. Solumallinen väestövastuu on osoittautunut myös taloudellisesti edulliseksi järjestelyksi.

Pertti Soveri

Päihteiden sekakäyttäjät terveydenhuollon haasteena

Järvenpään sosiaalisairaalaan lähetetään aiempaa moniongelmaisempia potilaita. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita. Moniongelmaisen potilaan kuntoutukseen eivät enää riitä perinteiset sosiaalityön menetelmät - entistä useammin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. Myös päihdepotilaiden diagnostiikka vaatii kehittämistä.

Irma Ovaska, Marja-Liisa Pääkkönen, Pekka Heinälä

Yksilön kuolema yhteisössä Fyysinen ja sosiaalinen kuolema Suomessa

Artikkeli on kulttuurien ja uskontojen tutkijan puheenvuoro kuolemasta Suomessa ennen ja nyt, suomalaisista kuolemankulttuureista, joiden jopa esikristilliset juuret ovat yhä ilmeiset. Perinteiset kuoleman kohtaamisen muodot alkoivat väistyä suomalaisista kulttuureista toisen maailmansodan jälkeen. Sotakorvauksia maksaessaan kansakunta kaupungistui, teollistui ja kansainvälistyi. Kuoleman problematiikan kannalta on huomionarvoista arvomaailman 1960-luvulta kiihtyneen murroksen ajoittuminen kansanterveyslain toteuttamiseen. Samalla kun kuolema siirtyi koti- ja kylämiljööstä sairaaloihin, siitä vaiettiin kauan. Keskustelu alkoi jälleen avautua 1980-luvulla. Kuolemaankin näyttää pätevän yhteiskunnassamme yleensä vahva usko kansainvälisiin malleihin. Lääkintöhallitus on laatinut saattohoidon ohjeiston englantilaisen hospice-mallin mukaisesti. Pohtimatta sen sijaan on suomalaisen saattohoidon malli.

Juha Pentikäinen

Euroopan asiantuntijat arvioivat tulevaa Kustannukset kasvavat, lääkärin rooli laajenee

Terveydenhuollon kustannuksia kuvaava kasvukäyrä on Euroopassa taloudellisen kasvun ja inflaation käyriä selvästi jyrkempi seuraavien viiden vuoden aikana, vaikka julkisen sektorin kuluja karsittaisiin. Kansalaiset maksavat entistä suuremman osan terveydenhuoltokuluistaan itse, ja myös lääkärit törmäävät työssään entistä useammin budjetin raameihin. Näin arvioivat kymmentä Euroopan maata edustavat terveydenhuollon asiantuntijat tuoreessa tutkimuksessa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030