Tuoko lisääntyvä lääkemainonta ongelmia?

Mainostulojen yleisestä vähenemisestä huolimatta lääkemainonta lisääntyi viime vuonna 2 % edellisvuoteen verrattuna, ja tänä aikana esimerkiksi lääkkeiden ulkomainonta kaksinkertaistui. Mainonnan määrää tärkeämpi on kuitenkin mainonnan laatu. Seuraavassa selvittelemme kuluttajille suunnatun lääkemainonnan määrän vaihtelua ja tarkastelemme erityisesti mainonnan laatua vuosina 1991-1993. Aineistona käytämme aikakaus- ja sanomalehdistä koottuja mainoksia sekä ulkomainontaa. Suurin osa analysoimistamme mainoksista oli puutteellisia. Suurimmat puutteet todettiin turvallisen käytön ja tarvittavien varoitusten ilmoittamisessa. Itsehoito on kannatettavaa, mutta sen onnistumismahdollisuudet ovat huonot, jos voimakkaimmin on tarjolla lääkkeiden käyttöön rohkaisevaa informaatiota ja jos mainosten sisältö on yksipuolista ja puutteellista.

Päivi Santalahti, Päivi Topo

Hoito- ja taitovirheet ja lääkärin ammatinharjoittamisen valvonta

Vuosina 1986-1990 lääkintöhallitukseen tehdyistä kanteluista valtaosa ei johtanut toimenpiteisiin. Seuraamuksiin johtaneista kanteluista kolmannes koski erilaisia hoito- ja taitovirheitä. Kaikki potilastyytymättömyys ei läheskään aina johda kanteluun, ja toisaalta kantelu kuvastaa potilaan kokemusta eikä kerro koko totuutta tapahtumista.

Terhi Hermanson, Matti Rimpelä, Antti Marttila

Ilmaemboliat aivoverisuonikuvauksissa

Vaikka kaulavaltimon angiografian tarve on vähentynyt uusien neuroradiologisten menetelmien myötä, tarvitaan aivovaltimoiden varjoainekuvausta edelleen. Tutkimus ei suinkaan ole vaaraton, sillä jonkinasteisia ohimeneviä neurologisia oireita potee noin 4 % potilaista angiografian jälkeen ja joka sadannelle jää neurologinen jälkioire.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tupakansavu työpaikan karsinogeenina - miten Suomessa altistutaan?

Yli 400 000 suomalaista toimii työpaikoilla, joilla tupakointirajoituksia ei ole. Kolmasosa tupakoimattomista ilmoittaa altistuvansa tupakansavulle työpaikallaan - näistä 130 000 lähes koko työpäivänsä ajan. Uudessa tupakkalakiehdotuksessa esitetään tupakoinnin kieltämistä työpaikkojen yhteisissä sisätiloissa ja työhuoneissa, joissa työskentelee vähintää kaksi henkilöä.

Marja Simonsuuri-Sorsa, Päivikki Färdig, Raija Kalimo Anneli Ojajärvi

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 1978-1992

Miesten tupakoinnissa on ollut selvät erot koulutusryhmien välillä jo 1950-luvulta lähtien: mitä enemmän koulutusta, sitä harvemmin tupakoidaan. Naisten tupakoinnissa vastaava ero oli nähtävissä vasta 1980-luvun puolivälissä. Miesten tupakointi on säilynyt ennallaan kaikissa koulutusryhmissä vuodesta 1978 lähtien. Naisten vähiten koulutetun ryhmän keskuudessa tupakointi on lisääntynyt 1980-luvun puolivälin jälkeen, hyvin koulutettujen keskuudessa tupakoinnin esiintyvyys on säilynyt ennallaan.

Ossi Rahkonen, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy

Maahanmuuttajien, erityisesti pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden, terveydentilan arvioiminen ja hoitolinjat ovat vaihdelleet vastaanottokeskuksissa ja pakolaisten ongelmia hoitavissa terveyskeskuksissa. Olemme laatineet sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä ohjeet, joiden tarkoituksena on edistää lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevien käytäntöjen muotoutumista. Annetut ohjeet eivät ole sitovia. Suosituksista saattaa olla perusteltua poiketa esimerkiksi paikallisten olojen tai pakolaisryhmien välisten eroavaisuuksien vuoksi.

Hanna Nohynek, Matti Jahkola, Petri Ruutu Juhani Eskola

Kalsiumoksalaattikivien riski ja ravinnon kalsiummäärä

Valtaosa munuaiskivistä on kalsiumoksalaattikiviä, ja hyvään kliiniseen käytäntöön on kuulunut kalsiumoksalaattikivitautia sairastavien potilaiden valistaminen vähäkalkkiseen ruokavalioon. Mutta medisiina on täynnä paradokseja: Harvardin yliopistosairaalan koordinoimassa tutkimuksessa osoitetaan, että kalsiumoksalaattikivien riski kasvaa, mitä vähemmän kalsiumia nautitaan!

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Sähkösokkihoito depression hoidossa

Sähkösokkihoidon tärkein aihe on tätä nykyä vaikea depressio. Menetelmää on käytetty jo yli 30 vuotta, ja useissa tutkimuksissa on osoitettu, että se toimii ja korjaa depression ainakin joksikin aikaa jopa 90 %:lla potilaista. Edelleen on kuitenkin epätietoisuutta siitä, mikä on sopiva sähköannos ja paras elektrodien sijoitus.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Hammastulehdukset ja koronaarit

Yhdysvalloissa tehty tutkimus vahvistaa suomalaisten vuonna 1989 esittämää yhteyttä hammas- ja ientulehdusten ja sydäninfarktien välillä. Vuosina 1971-74 osallistui 9 760 henkilöä kansalliseen terveys- ja ravitsemustutkimukseen. Heidän sairastumistaan sydäninfarktiin ja kuolemia kartoitettiin vuonna 1987 haastattelujen, sairauskertomusten ja kuolintodistusten avulla. Yli 90 %:sta saatiin tiedot.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tarttuuko hepatiitti C sukupuolikontaktissa?

Hepatiitti C viruksen (HCV) tartuntareitit eivät ole vieläkään täysin selvät. Verituotteet ovat tietysti mahdollinen tartuntareitti. Siksi useimmissa maissa niistä testataankin HCV. Sen sijaan sukupuolikontaktin merkityksestä tartuntareittinä tulokset ovat ristiriitaiset.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu