Hepatiitti E

Tarttuvaa keltatautia aiheuttavat hepatiitti B- ja hepatiitti A -virukset tunnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Jäljelle jäi kuitenkin joitakin tunnistamattomia hepatiittia aiheuttavia viruksia, joita alettiin poissulkuperiaatteen mukaan kutsua yhteisellä nimellä non-A, non-B -hepatiitti. Näitä tiedettiin olevan kahta lajia, joista toinen tarttui veriteitse kuten hepatiitti B ja toinen fekaali-oraalitietä kuten hepatiitti A. Veriteitse tarttuvan noin-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja saatiin selville geeniteknologian avulla vuonna 1989 ja se sai nimekseen hepatiitti C -virus. Fekaali-oraalitietä tarttuva non-A, non-B -hepatiitin aiheuttaja on pystytty tarkemmin karakterisoimaan vasta viime vuosina.

Pirkko Pohjanpelto

Donerade äggceller vid behandling av barnlöshet

Kvinnor som från födseln saknar egna äggceller, eller som senare drabbas av ovariell insufficiens eller är bärare av genetisk sjukdom, kan numera behandlas med donerade äggceller. Äggcellerna erhålls från friska, frivilliga donatorer. Sådana behandlingsprogram har genomförts vid Befolkningsförbundets barnlöshetsklinik och erfarenheterna från det första året presenteras. Graviditetsfrekvensen per embryoöverföring var 30 procent och per infertilt par 48 procent, vilket är högre än vid provrörsbefruktningar med egna celler. Behandlingen är enkel för mottagaren men krävande för donatorn och förutsätter därför absolut uppföljning på hög nivå och grundlig handledning.

Viveca Söderström-Anttila, Outi Hovatta

Kirurginen thorakoskopia

Viimeaikainen videotekniikan kehitys, uudet instrumentit sekä edistyksellinen kirurginen tekniikka ovat lisänneet thorakoskopian merkitystä rintaontelon sairauksien diagnostiikassa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Monet aikaisemmin avoimen thorakotomian vaatineet sairaudet, kuten pneumothorax, useat thoraxin benignit kasvaimet, keuhkon, pleuran ja mediastinumin biopsiat, ruokatorven akalasia ja hiatushernia, voidaan nykyään hoitaa kirurgisen thorakoskopian avulla. Menetelmän etuina avothorakotomioihin verrattuna ovat pienempi leikkaustrauma, vähäisempi postoperatiivinen kipu sekä lyhyempi toipumisaika.

Jarmo A. Salo

Työn fyysisen kuormittavuuden mittaaminen EMG-video-järjestelmällä

Työn fyysistä kuormittavuutta mitattaessa halutaan tuottaa sekä tutkijaa että työntekijää hyödyttävää tietoa. Usein ongelmana on, miten esittää mittaustulokset kumpaakin tyydyttävässä muodossa. Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskuksessa on kehitetty mittausjärjestelmä, jonka tuloksista on hyötyä molemmille: elektromyografiamittaus on yhdistetty työtehtävien videointiin.

Mikko Tulppo, Jorma Mäkitalo

Vitamiinit ja rintasyöpäriski

Eräiden vitamiinien on arveltu vähentävän vaaraa sairastua rintasyöpään. Näihin kuuluvat vitamiinit C, E ja karotenoidit, joilla on antioksidanttiominaisuuksia, sekä A-vitamiini, joka on solujen erilaistumisen säätelijä. Ruokavalion ja vitamiinien käytön vaikutusta rintasyövän ilmaantuvuuteen on nyt tutkittu lähes 90 000 amerikkalaista sairaanhoitajaa käsittävästä aineistosta. Ravinnon laadun arviointi perustui yksityiskohtaiseen kyselykaavakkeeseen, ja rintasyövän ilmaantuvuutta seurattiin kahdeksan vuoden ajan tutkimuksen alkamisesta.

Uutta pohdittavaa astman etiologiaan

Newcastlelainen raportti sydän-keuhkosiirteen saaneista potilaista antaa miettimisen aihetta.

Heikkospermaisuuden syy estrogeeneissä?

Kollega Jyrki Suominen pääsi taannoin palstoille raportoituaan, että suomalaisten miesten siemenneste pärjäsi kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti sekä laadullisesti että siittiöiden määrän suhteen. Herääkin kysymys, miksi siemenneste on yleensä maailmalla huonontunut. Pari alan tutkijaa on pohtinut asiaa ja kehittäneet hypoteesin, jonka Lancet on julkaissut.

Bazinin erythema induratum ja mykobakteerit

Bazinin erythema induratum on alaraajojen krooninen, kivulias induraatio tai ulseraatio. Se on naisilla yleisempi kuin miehillä. Tyypillistä on lisäksi, että potilaiden tuberkuliinitesti on positiivinen. Mycobacterium tuberculosista ei silti koskaan ole onnistuttu eristämään haavasta.

Milloin umpisuolileikkaus?

Perinteinen sääntö on ollut, että jos potilaalla epäillään appendisiittia, on umpilisäke poistettava viipymättä. Mutta tässä tilanteessa kaksi seikkaa lyö toisiaan korville: toisaalta tiedetään, että yösydännä leikkaavat kokemattomimmat kirurgit ja yleensäkin valmius yöllä on huonompi kuin päiväsaikaan, toisaalta viivyttely altistaa komplikaatioille.

MRSA:n aiheuttama enterokoliitti

Lontoolaiset kollegat raportoivat mielenkiintoisen tapauksen Lancetin palstoilla. Potilas on 71-vuotias monisairas. Hänellä on mm. Crohnin tauti, jonka vuoksi hänelle oli tehty hemikolektomia, sekä lääkitty verenpainetauti ja munuaisten toiminnanvajavuus. Potilaalla oli sairaalaan tullessa rintakipuja, kutinaa ja virtsan määrä pienentynyt. Hemoglobiini oli 83, kreatiniini heikentynyt aikaisemmin mitatusta (324-747) ja virtsasta löydettiin tulehdussoluja. Potilaalla oli jo tullessa myös vesiripuli. Virtsan ja ulosteen bakteeriviljelyt olivat negatiiviset. Hoidoksi aloitettiin kefuroksiimi.