Mahalaukun limakalvon lymfooma ja helikobakteeri

Helikobakteeri on jatkuvasti huippulehtien puheenaiheena. Tällä kertaa on Lancetin palstoilla kaksi työtä, joissa osoitetaan mahalaukun matala-asteisesti pahanlaatuisen B-solulymfooman liittyvän helikobakteeri-infektioon.

Helikobakteeri ja mahasyöpä

Prospektiivisista epidemiologisista tutkimuksista tiedetään, että Helicobacter pylori -infektio on yhteydessä mahasyöpään. Tämä havainto saa tukea maailmanlaajuisesta populaatiotutkimuksesta.

Kohdunulkoiset raskaudet ja sytostaattien käsittely

Vaikka kohdunulkoisille raskauksille altistavia tekijöitä tunnetaan useita (mm. tupakointi, kierukka, PID), noin kolmasosa näistä raskauksista sattuu naisille, joilla ei ole mitään tunnettua riskitekijää. Osana laajempaa tutkimusta pariisilaiskollegat ovat selvittäneet kohdunulkoisten raskauksien ja eräiden altisteiden välistä yhteyttä.

Mycoplasma genitalium - NGU:n toinen aiheuttaja?

NGU, non-gonokokkaalinen uretriitti, on tyypillisesti Chlamydia trachomatiksen aiheuttama. Muiden mikrobien osuus on jäänyt selvittämättä lähinnä siksi, että eräiden epäilyksenalaisten mikrobien viljely on ollut sangen vaikeaa.

VRE - uusi hoito-ongelma

Saatuamme Suomessa parin viime vuoden aikana ensi kosketukset "marsasta", metisilliinille resistentistä Staphylococcus aureuksesta (MRSA), on ulkomailla syntymässä uusi uhka, VRE, vankomysiinille resistentti enterokokki.

Psoriaasi muuttaa historiaa?

Perulaisen hyvin julman terrorijärjestön Loistavan Polun (Sendero Luminoso) perustaja ja johtaja Abimael Guzman vangittiin runsas vuosi sitten Limassa hänen etsiessään hoitoa vaikeaan psoriaasiinsa. Sisällissota on tähän mennessä vaatinut yli 25 000 ihmisuhria ja aineelliset tuhot on arvioitu noin 100 miljardin markan arvoisiksi (enemmän kun Suomen pankkituki). Abimael syntyi aviottomana lapsena 1934, ja hänen äitinsä kuoli pojan ollessa vain viisivuotias. On arveltu, että onnettomalla lapsuudella on osuutta myöhempään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Hän oli terävä opiskelija ja suoritettuaan filosofisen ja lainopillisen tutkinnon, hän sai filosofian professuurin Ayacuchon maakunnan yliopistossa (Ayacucho merkitsee vanhalla inkakielellä kuolleiden nurkkausta). Opettaessaan filosofiaa 1960- ja 1970-luvulla hän aloitti poliittisen toimintansa. Hänen Maoon tukeutuvat oppinsa lankesivat hedelmälliseen maaperään, koska pienen hallitsevan luokan ja köyhyydessä elävän kansan suunnaton sosiaalinen ja taloudellinen ero oli helposti nähtävissä. Hän kävi kaksi kertaa Kiinassa, jossa hän opiskeli lisää maolaisuutta ja sissisodankäyntiä.

Päivystystoiminnan taloudellisuuden analysointi

Päivystäminen, toiminnallinen varautuminen palvelujen satunnaiseen ja kiireelliseen kysyntään, on oleellinen osa terveydenhuollon arkea. Tarjonnan järkeistämiseksi on tärkeää tuntea kysynnän todennäköinen laatu ja määrä sekä päivystystoiminnan kustannusrakenne, jotta voidaan asettaa tavoitteet päivystyspalvelujen saatavuudelle. Näiden tekijöiden analyysin varaan voidaan luoda nykyistä tehokkaampi ja palvelukykyisempi päivystysjärjestelmä.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Taru Mikkola

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajalääkäreiden

Sen jälkeen, kun Suomi on tunnustanut inkeriläiset suomalaisiksi paluumuuttajiksi, on maahan muuttanut entisestä Neuvostoliitosta monia kymmeniä lääkäreitä. Suurin osa on nyt työttömänä. Yksistään Helsingissä on tällä hetkellä lähes 40 työtöntä lääkäriä. Useilla meistä on työnhakuun liittyviä ongelmia, joita itsenäisesti ei pystytä ratkaisemaan.

Tarvitaanko keskussairaalassa kipupoliklinikkaa?

Kiinnostus kroonisen kivun hoitoon on Suomessakin lisääntynyt. Kymenlaakson keskussairaalaan perustettiin kipupoliklinikka runsaat kolme vuotta sitten, ja klinikka on todettu tarpeelliseksi. Potilasmäärä on kasvanut 30 % vuodessa. KOKS:ssa selvitettiin kipupoliklinikan potilasrakennetta, Suomessa noudatettavia kivun hoitokäytäntöjä sekä klinikoiden tarkoituksenmukaisuutta yleensä.

Eero Vuorinen, Mervi Borman

Terveyskeskusmaksu vai ei? Mitä kunnat päättivät?

Kunnat ovat ryhtyneet yleisesti perimään maksua terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä. Useimmat kunnista ovat päätyneet 50 markan käyntimaksun perimiseen, vajaa kolmannes kunnista 100 markan vuosimaksuun. Asetusta valmisteltaessa vuosimaksua pidettiin terveyspoliittisesti suotavampana, koska sen toivottiin tukevan väestövastuisen terveydenhuollon toteutumista. Toistaiseksi tämä tarkoitus ei näytä toteutuneen.

Pirjo Marjamäki, Arto Niemi