Pese vihannekset huolella

Yhdysvalloissa, Mainen osavaltiossa kuvattiin epidemia, jossa neljä henkilöä sairastui hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään. Yksi sairastuneista oli vegetaristi. Hän viljeli itse käyttämänsä vihannekset puutarhassaan.

Kasvihuoneilmiön terveysvaikutukset

Kasvihuoneilmiön voimistuminen on aikamme tärkeimpiä ympäristöongelmia. Vaikka ilmiön synnystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään varsin paljon, sen voimistumisen terveysvaikutuksia on arvioitu vähän. Arvioita on kuitenkin esitetty. Niissä esitettyjen terveysvaikutusten laajuuden ja mittakaavan vuoksi olisi toivottavaa, että ne eivät koskaan toteutuisi.

Päivi Santalahti, Meri Koivusalo

Työympäristön koetut terveysvaarat Suomessa

Työympäristön koettuja terveyshaittoja selvitettiin ATK-pohjaisella kyselyllä. 75 % noin viidestäsadasta vastaajasta ilmoitti kärsivänsä jostakin terveydentilaa heikentävästä tekijästä työpaikallaan. Näistä tärkeimpinä mainittiin melu (37 %), pöly (32 %) ja liiallinen veto (30 %). Vastaajista 9 % oli harkinnut viimeksi kuluneen vuoden aikana työpaikan vaihtoa työympäristön vaaratekijöiden vuoksi.

Jorma Tikkanen, Heimo Viinamäki

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus sepelvaltimotaudin tutkimuksena

Sydänlihaksen perfuusion gammakuvausta käytetään maassamme vaihtelevasti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa, vaikeusasteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kirjoittajat vertailivat Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 99mteknetium-sestamibi-merkkiaineella tehtyjen gammakuvausten löydöksiä ja käytännön merkitystä koronaariangiografian ja kliinisen kuormituskokeen antamaan informaatioon. Tulosten perusteella he esittävät suosituksensa tutkimuksen käyttöaiheista.

Esko Vanninen, Juha Hartikainen, Matti Mäntysaari, Jyrki Kuikka Martti Helin=, Esko Länsimies

Kyynär- ja keskihermon pinnetilat

Kyynärhermon ja keskihermon pinteet ovat tavallisimpia käden kipu- ja puutumisoireiden aiheuttajia. Vaikka tyypilliset oireet johtavat helposti oikean diagnoosin jäljille, sekä diagnostiikka että hoito vaativat huolellisuutta. Huolellisella hoidolla voidaan välttää pitkäaikaisten, joskus jopa pysyvien kiputilojen syntyminen.

Timo Raatikainen

Iäkkään aivohalvauspotilaan kuntoutus

Hoitavan lääkärin näkökulma iäkkäiden aivohalvauspotilaiden hoitoon on ollut perinteisesti lääketieteellinen. Päähuomio ei ole aina kiinnittynyt potilasta subjektiivisesti eniten vaivaamiin ongelmiin. Kirjoitus on syntynyt erään iäkkään aivohalvauspotilaan ja hänen omaistensa pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota aivohalvauspotilaan hoidon keskeisiin käytännön ongelmiin.

Matti Valtonen, Reijo Tilvis

Diabeetikon jalkahaavan kävelykipsihoito

Diabeetikon jalkahaavan hoitona on viime vuosina yhä useammin käytetty kävelykipsiä. Hoitotulokset ovat hyviä, mutta kipsin käyttöön liittyy huomattava komplikaatioriski. Jos potilaat valitaan oikein, heille annetaan riittävästi tietoa ja diabeetikon jalan erityispiirteet tunnetaan, kipsiin liittyviä ongelmia voidaan välttää. Kokemus kipsisaappaan valmistuksesta on ensiarvoisen tärkeätä.

Jorma T. Lahtela, Juha Nevalainen, Jari Peltonen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden muutokset Suomessa

Suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijätaso on laskenut viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana huomattavasti. Seerumin kolesterolin ja verenpaineen tasot sekä miesten tupakointi vähenivät selvästi 70-luvulla, jolloin seuranta koski vain Itä-Suomea. Riskitekijöiden väheneminen oli tällöin selvempää Pohjois-Karjalassa kuin Kuopion läänissä. Riskitekijöiden lasku hidastui 80-luvun alkupuolella erityisesti miehillä, mutta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on jälleen havaittu riskitekijätasossa, erityisesti seerumin kolesterolitasossa, uutta selvää alenemista. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut viime vuosien aktiivinen kolesterolikampanja. Riskitekijöiden erot maan eri osien välillä ovat tasoittuneet.

Pekka Puska, Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Pekka Jousilahti Heikki J. Korhonen, Markku Tamminen, Aulikki Nissinen

Pystyykö alkoholistin äkkikuoleman ennustamaan?

Alkoholistien tavallisin kuolinsyy on kardiovaskulaarinen, vaikka alkaa olla kaikkien tiedossa, että etanolilla on edullisia anti-iskeemisiä vaikutuksia, mm. seerumin lipidien välityksellä. Näin ollen alkoholisti, joka kuolee kardiovaskulaariseen katastrofiin, todennäköisesti kuolee muulla mekanismilla kuin iskeemiseen sydäntautiin.

Kahvi ei lisää rakkosyöpää

Vuonna 1971 julkaistiin ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa päädyttiin siihen, että kahvinjuonti saattaa altistaa virtsarakon syövälle. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty runsaat 30 tutkimusta lisää asian selvittämiseksi, ja edelleen on epävarmuutta, miten asianlaita oikein on. On esitetty, että kahvi suojaa rakkosyövältä ja että runsas kahvinjuonti lisää syöpäriskiä 12-kertaisesti.