20879 osumaa

Gravesin oftalmopatian hoito

Eutyreoosin saavuttamisen jälkeen Gravesin oftalmopatiaa hoidetaan usein immunosuppressiivisella hoidolla. Aktiivisen tulehduksen rauhoituttua monet potilaat myöhemmin vielä leikataan. Immunosupressiivisena hoitona on yleensä käytetty usean kuukauden kestävää kortisonikuuria, ja retrobulbaaritilan sädetystä on pidetty kortisonihoidon vaihtoehtona. Satunnaistettuun tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, kumpi immunosupressiivinen hoito olisi parempi, ei ole ollut käytettävissä. Niinpä 56 melko vaikeaa Gravesin oftalmopatiaa sairastavaa potilasta hoidettiin kaksoissokkokokeessa joko kolmen kuukauden ajan kortisonilla (alkuun 60 mg/vrk, sitten vähenevin annoksin) ja valesädehoidolla tai sitten kahden viikon sädehoidolla (kokonaisannos 20 Gy) ja lumelääkkeellä.

Erikoistuvat lääkärit kiinnostuneita hallinnon koulutuksesta

Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksessa kartoitettiin erikoistuvien lääkärien mielipiteitä hallintoon liittyvistä tehtävistä ja järjestetystä hallinnon kurssista. Kurssilaiset pitivät hallinnon tehtäviä hyvin kiinnostavina. Tärkeimpänä koulutusaiheena pidettiin terveydenhuollon paikallista suunnittelua. Kurssin lopussa valmiudet hallinnon tehtäviin koettiin paremmiksi kuin alussa, ja kommenteissa korostettiin motivaation hallintotehtäviin lisääntyneen kurssin aikana.

Kaija Seppä, Irma Virjo, Mauri Isokoski

Prostatahyperplasian lääkehoito

Lääkehoito on yksi prostatahyperplasian hoitovaihtoehto silloin, kun potilaan ongelmana ovat häiritsevät oireet eikä sairaus ole aiheuttanut komplikaatioita. Kliinisessä käytössä on tällä hetkellä sekä eturauhassuurentuman dynaamiseen että staattiseen komponenttiin vaikuttavia lääkkeitä. Edelliseen ryhmään kuuluvat alfa1-adrenergisten reseptorien salpaajat ja jälkimmäiseen miessukupuolihormoni-vaikutusta estävät lääkkeet, joista uusin ja vähiten sivuvaikutuksia aiheuttava on 5alfa-reduktaasin estäjä finasteridi. Ennen kuin prostatahyperplasiaa ryhdytään hoitamaan lääkityksellä, on varmistettava, ettei virtsaamishäiriölle ole mitään muuta syytä. Teholtaan lääkehoito ei ole yhtä hyvä kuin kirurginen hoito.

Teuvo Tammela

Okskarbatsepiini - uusi ensisijaislääke epilepsian hoitoon

Pari vuotta sitten Suomessakin rekisteröity epilepsialääke okskarbatsepiini on nykykäsityksen mukaan ensisijaislääke partiaalisten kohtaustyyppien ja yleistyvien toonis-kloonisten kohtausten hoidossa karbamatsepiinin ohella. Tutkimusten mukaan se on teholtaan fenytoiinin ja karbamatsepiinin tasoinen. Sen sivuvaikutukset ovat vähäisemmät kuin karbamatsepiinin. Okskarbatsepiinin annostus ei ole vielä täysin vakiintunut: aikuisille suositellaan 600-1 200 mg:n vuorokausiannoksia. Lääkitys on syytä aloittaa asteittain. Lasten epilepsialääkkeenä okskarbatsepiinista on vasta vähän kokemuksia.

Tapani Keränen, Kari Reinikainen

Miten infektiomuuttujat käyttäytyvät täysiaikaisessa alatiesynnytyksessä?

Kohdunsisäisen tulehduksen toteaminen ajoissa on tärkeää synnyttäjän ja lapsen ennusteen kannalta. 30 täysiaikaisella alatiesynnyttäjällä tehty tutkimus osoittaa, ettei infektiota voida todeta pelkän positiivisen lapsiveden bakteeriviljelyn avulla, sillä bakteereita esiintyy lapsivedessä yleisesti muulloinkin. Myöskään valkosolujen määrittäminen lapsivedestä ei ole vedenpitävä menetelmä: synnytys sinänsä saattaa lisätä valkosolujen määrää ja esteraasiaktiivisuutta.

Leea Keski-Nisula, Sakari Suonio, Maija Makkonen, Arja Kuronen Marja-Leena Katila, Eino Puhakainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030