21101 osumaa

Paniikkihäiriön vaikutus terveyskäyttäytymiseen - hoidon haasteet

Paniikkihäiriö on lääketieteen käsitteenä nuori. Se on oirekuvaan perustuva taudinmääritys, ja sellaisena se on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden ilmaista ahdistustaan. Paniikkihäiriöpotilaat käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Jos häiriö jää huomiotta, potilas saattaa ohjautua tarpeettomasti kalliisiin ja monimutkaisiin tutkimuksiin, joilla pyritään sulkemaan pois harvinaisia elimellisiä sairauksia. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivän potilaan tilannetta ei myöskään helpota toteamus, että häntä ei vaivaa mikään. Oireiden psykodynaaminen tarkastelu antaa mahdollisuuden taustalla olevan ahdistuksen käsittelyyn. Paniikkihäiriöpotilaan hoito on haaste lääketieteen erikoisalojen ja terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyölle.

Hannu Holm

Lisätietoa tukostaipumuksesta

Tromboosipotilaan etiologisiin selvittelyihin kuuluu yleensä proteiinien C ja S sekä antitrombiini III:n kokonaismäärien mittaaminen ja mahdollisesti plasminogeenin aktivaation häiriön selvittäminen, mutta näillä tutkimuksilla pystytään selittämään korkeintaan viidennes kaikista tapauksista. Vuosi sitten Ruotsissa toimiva hematologiryhmä julkaisi ensimmäisenä havainnon, että monella laskimotukospotilaalla on huonosti toimiva mutta normaali määrä proteiini C:tä.

Rutiiniepisiotomia historiaan

Synnytyksen yhteydessä tehtävä välilihan leikkaus on joissain paikoin rutiinitoimenpide, jolla on arvioitu vähennettävän synnytyksen aiheuttamaa perineaalivauriota ja siitä seuraavaa lantionpohjan lihasten heikkoutta. Asiaa ei kuitenkaan ole millään tavoin dokumentoitu, ja rutiiniepisiotomian aiheellisuudesta on pitkään keskusteltu. Keskusteluun saadaan nyt painokas argumentti - rutiiniepisiotomiaa vastaan.

Sairaala, hoivakoti ja vanhainkoti vanhusten laitoshoidon porrastuksessa

Turussa selviteltiin vanhain- ja hoivakotien asukkaiden sairaalakäyntejä puolen vuoden ajalta. Vanhainkotien asukkaista noin 30 % tarvitsi sairaalahoitoa tarkastelujaksona. Valtaosassa tapauksista syynä oli akuutti sairaus. Toistuvia sairaalakäyntejä oli alle 10 %. Kuolleisuus oli suuri. Sairaalaan pitkäaikaispotilaaksi tai hoivaosastolle jäi 13 % sairaalaan tulleista vanhainkotien asukkaista. Sairaalahoidon tarvetta voidaan vähentää rakentamalla vanhainkotien asuinsijat tarkoituksenmukaisiksi. Akuutin sairauden hoidolla ja kuntoutuksella voidaan estää potilaan siirtymistä kalliimmalle laitospaikalle.

Aapo Lehtonen

Apolipoproteiini B:n ja E:n perinnöllinen vaihtelu ja seerumin kolesteroli

Apolipoproteiinien E ja B peritty rakenne säätelee suomalaisilla lapsilla ja nuorilla keskeisenä tekijänä seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Suomalaisessa 9-24-vuotiaiden aineistossa nämä pitoisuudet lisääntyivät asteittain sekä apoB:n genotyyppien X1X1, X1X2 ja X2X2 että apoE:n fenotyyppien E3/2, E3/3 ja E4/3 mukaan. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus oli 24 % pienempi niillä tutkituilla, joilla oli perimäyhdistelmä E3/2+X1X1 kuin niillä, joilla oli E4/3+X2X2 yhdistelmä. Seerumin HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksissa ei ollut vastaavanlaisia eroja.

Terho Lehtimäki, Kimmo Kontula, Katriina Aalto-Setälä, Kimmo Porkka Christian Ehnholm, Jorma Viikari, Tapio Nikkari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030