20879 osumaa

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Elimistössä liukenevat luun kiinnitysvälineet

1960-luvulta alkaen on pyritty kehittämään metalleja elastisempia materiaaleja luun murtumien kiinnittämiseen. Luuta 10-kertaisesti jäykempi metalli aiheuttaa luun haurastumisen ja murtumariskin ellei kiinnitysvälineitä poisteta uusintaleikkauksessa. Poly-alfa-hydroksihapot ovat hydrolyyttisesti hajoavia polymeerejä, joista voidaan valmistaa selvästi metallia elastisempia luun kiinnitysvälineitä. 25 vuotta jatkuneen tutkimustyön aikana elimistössä liukenevat polyglykolihappo (PGA) ja poly-L-laktidihappo (PLLA) ovat osoittautuneet näistä lupaavimmiksi.

Hypoksiseen aivovaurioon liittyvät biokemialliset markkerit

Koomapotilaiden lopullisen selviämisen ennustamisen tarve on korostunut tehohoidon kehittymisen myötä. Pitkittyneellä koomalla sinänsä on usein huono prognoosi. Tämä näkyy selvästi myös seurattaessa niiden potilaiden neurologista toipumista, joille äkillisen sydän- ja verenkiertopysähdyksen jälkeen on hemodynamiikan palauduttua globaalisen aivoiskemian seurauksena kehittynyt hypoksinen aivovaurio. Vaikka kyseessä on yleinen kliininen tilanne, itse tapahtuman tutkiminen on sen dynaamisen luonteen vuoksi hankalaa ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä standardointivaikeuksien vuoksi ja myös eettisistä syistä ihmisellä vaikeaa.

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoidot 1980-luvulla

Samanaikaisesti kuin sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on keski-ikäisessä väestössämme vähentynyt, on sydäninfarktien ja muiden sepelvaltimotautikohtausten sairaalahoitoa tarvittu vuosittain yhä enemmän ja entistä iäkkäämmille potilaille. Sairaaloiden poistoilmoitusrekisterin mukaan näitä hoitopäiviä kertyi sairaaloissamme 1980-luvun lopulla noin 550 000 vuosittain. Eniten lisääntyivät yli 74-vuotiaiden naisten hoidot. Eliniän piteneminen ja suurten ikäluokkien tulo riski-ikään lisäävät lähivuosikymmeninä edelleen sepelvaltimotaudin aiheuttamaa sairaaloiden kuormitusta.

Pertti Palomäki, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Veikko Salomaa Markku Mähönen, Jorma Torppa, Harri Mustaniemi, Jaakko Tuomilehto Kalevi Pyörälä

Kannattaako verisuonikirurgiaa käyttää kriittisen alaraajaiskemian hoitoon?

Kannattavuusajattelu on tunkeutumassa suomalaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon. Asioita pitää nyt arvioida paitsi kliiniseltä, myös taloudelliselta kannalta. Verisuonikirurgiassa asia kärjistyy monessa suhteessa. Toisaalta kyseessä on usein raajan elinkelpoisuutta ja siis potilaan liikkuvuutta uhkaava tilanne. Toisaalta kyseessä on usein iäkäs potilas, jonka leikkausriski on kohonnut ja jäljellä oleva elinaika suhteellisen lyhyt. Onko tässä tilanteessa perusteltua tehdä kallista, resursseja ja pitkiä sairaalahoitoja vaativaa verisuonikirurgiaa vai pitäisikö tyytyä halvempaan amputaatioon? Mikä on kliininen, sosiaalinen ja taloudellinen lopputulos?

Michael Luther

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030