21101 osumaa

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila

Mikä ratkaisee pienten lastenkirurgisten leikkausten sujuvuuden?

Operatiivinen toiminta on miellettävissä prosessiksi, joka edellyttää monien tuotantotekijöiden lisäksi niiden keskinäistä hallintaa. Koko työn sujuvuus voi riippua aivan ratkaisevasti juuri tästä hallinnasta. Mittasimme monimuuttujamallissa eräiden potilas- ja kirurgikohtaisten tekijöiden sekä toimintaympäristön suhteellisen osuuden pienen leikkausyksikön työn sujuvuudessa. Kaikkien valittujen potilas- ja lääkärikohtaisten selittävien piirteiden summavaikutustakin suurempi paino oli toiminnan organisoinnilla. Havaintomme ovat sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että toimintakulttuuri määrää viime kädessä työn sujuvuuden.

Martti Kekomäki, Esko Heikkilä, Miika Linna

Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit

Munuaissairaudet ovat nivelreumapotilailla melko tavallisia. Reumaan liittyvän kliinisen munuaistaudin taustalla on joukko erilaisia kudosvaurioita, joista nykyisin ovat yleisimpiä amyloidoosi, lievä mesangiaalinen glomerulopatia sekä reuman lääkehoidon aiheuttamat munuaisvauriot. Morfologisia löydöksiä ei voida nivelreumapotilailla tarkasti ennakoida pelkästään kliinisten oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella.

Heikki Helin, Markku Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030