20879 osumaa

Ovatko suomalaisten selkä- ja nivelvaivat sittenkään lisääntymässä?

Koettujen selkä- ja nivelvaivojen esiintyvyys on Kansanterveyslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan pysynyt suomalaisilla 14 viime vuoden ajan melko muuttumattomana. Myöskään lääkärin toteamat selän kulumaviat ja muut selkäsairaudet eivät näytä yleistyneen. Useissa väestöhaastatteluissa todettu tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttaman työkyvyttömyyden lisääntyminen johtunee siten ainakin osittain muista syistä kuin varsinaisen sairastavuuden kasvusta.

Päivi Leino, Mari-Anna Berg, Pekka Puska

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksilla tutkitut potilaat vuosina 1981-1992

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia on OYKS:ssa tehty tällä vuosikymmenellä yli seitsemän kertaa enemmän kuin 80-luvun alkuvuosina. Lisääntyneen kapasiteetin ansiosta tutkimusaiheita on voitu laajentaa. Silti kuvauksia on edelleen saatavissa liian vähän. Odotusajat ja niistä johtuva työkyvyttömyys ovat usein liian pitkiä, ja epäselviä rintakipuoireita voidaan selvittää angiografian avulla vain harvoin.

Juhani Airaksinen, Markku Linnaluoto, Markku Ikäheimo, Heikki Huikuri, Juhani Koistinen, Juha Takkunen

Kroonisen toiminnallisen unettomuuden oirekuva ja hoito

Unettomuus on oire. Hoidon suunnittelussa on keskeistä unettomuutta synnyttävien ja ylläpitävien tekijöiden selvittäminen. Kroonista toiminnallista unettomuutta pidetään ehdollistuneena häiriönä, johon jotkut ihmiset ovat erityisen taipuvaisia ongelmia sisäistävän ja somaattiselle oireilulle altistavan persoonallisuuden sekä uni-valverytmin lievän häiriön vuoksi. Toiminnallista unettomuutta voidaan lievittää unirytmiä palauttavin ja vireystilaa tasaavin kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Unilääkkeiden käyttö kroonisen unettomuuden hoidossa edellyttää huolellista harkintaa.

Soili Kajaste

Kannattaako katkokävelypotilaan verisuonirekonstruktio

Katkokävelyoire on sinänsä vaaraton, joskin kiusallinen alaraajojen arterioskleroosin ilmentymä. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti, toisin kuin kriittistä iskemiaa, joka uhkaa jalan elinkelpoisuutta. Kun potilaan työkyky tai yleensä selviytyminen päivittäisissä askareissa vaikeutuu, on aihetta harkita joko valtimorekonstruktiota tai radiologista interventiota oireiden lievittämiseksi. Näillä hoidoilla voidaan saavuttaa mittavaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.

Tarja Peräkylä, Mauri Lepäntalo, Olof Lindfors

Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Antioksidantit estivät syöpää Kiinassa

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävän ruokavalion ja sen sisältämien vitamiinien on arveltu vähentävän monien syöpien riskiä. Näihin syöpiin kuuluvat myös ruokatorven ja mahalaukun syövät, joita esiintyy erikoisen paljon Linxianin maakunnassa Kiinassa, missä ravinto sisältää niukasti tuoreita hedelmiä ja lihaa. Tutkiakseen ravinnon hivenaineiden vaikutusta kuolleisuuteen amerikkalaiset ja kiinalaiset tutkijat käynnistivät vuonna 1985 Linxianissa 29 584 aikuista käsittävän tutkimuksen, jossa asukkaiden ravintoa täydennettiin erilaisilla vitamiineilla ja hivenaineilla tai lumepillereillä viiden vuoden ajan.

Vanhusten krooninen ummetus

Britanniassa tehtiin monikeskustutkimus, johon osallistui 77 ummetuksesta kärsivää vanhusta. Tutkimuksessa verrattiin laktuloosia ja toisaalta sennaglykosideja ja kuitua sisältävää valmistetta ristikkäissokkotutkimuksessa. Laktuloosin ja laktuloosiplasebon suositusannos oli 15 ml kahdesti päivässä, mutta jos vaste oli huono, sallittiin 60 ml päivässä. Senna-kuituyhdistelmä sisälsi 54 % ispaghulaa ja 12 % sennaa ja sitä annettiin alkuun 10 ml päivässä ja, jos vaste oli riittämätön, 10 ml x 2.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030