SLE ja raskaus

Tutkimuksen aiheena oli systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavien naisten perhesuunnittelu ja raskauksien ennuste. Tämän lisäksi selvitettiin synnynnäistä sydämen eteiskammiokatkosta sairastavien lasten ja heidän äitiensä ennustetta sekä eteiskammiokatkoksen immunologista taustaa.

Heikki Julkunen

Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikka

Tämä väitöskirjatyö, joka koostuu kuudesta osajulkaisusta, käsittelee Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikkaa ja keskittyy etenkin kahteen uuteen nopeaan menetelmään.

Marjaana Kleemola

Kontrastikoodaus näköaistinsoluissa

Luonnossa esiintyvien valoärsykkeiden voimakkuuserot voivat vaihdella jopa miljardikertaisesti. Kuitenkin silmän näköaistinsolut sopeutuvat näihin valaistusmuutoksiin. Valoadaptoituneet näköaistinsolut pystyvät koodaamaan suuretkin valomuutokset muutaman voltin tuhannesosan suuruisiksi solukalvon jännitemuutoksiksi. Jos näköaistisolu vahvistaisi - solun aikaisemmasta ärsytystilasta riippumatta - valoärsykkeet vakioiduiksi jännitemuutoksiksi, verkkokalvon aiheuttamat valoinformaation vääristymät antaisivat eläimille luonnon valaistusoloista varsin epäluotettavan kuvan.

Mikko Juusola

Käytännön kokemuksia familiaalisen hyperkolesterolemian diagnosoinnista

Familiaaliseen hyperkolesterolemiaan (FH) liittyy ennenaikaisen sepelvaltimotaudin riski. Siksi eräät hypolipideemiset lääkkeet ovat olleet heinäkuusta 1990 lähtien FH-potilaille erityiskorvattavia. Vuoden 1992 loppuun mennessä erityiskorvattavuus oli myönnetty noin 3 300 potilaalle, vaikka FH:ta sairastavia on arvioitu olevan maassamme noin 10 000. Läheskään kaikki FH-potilaat eivät siis ole kolesterolia alentavan lääkehoidon piirissä. Kun TYKS-piirissä 1.7.90-30.6.92 kirjoitetut todistukset käytiin läpi, todettiin, että suuri osa hyväksytyistäkin todistuksista oli vakavasti puutteellisia. FH:n korvattavuuskriteerit ovat ilmeisesti liian vaikeat käytännössä sovellettaviksi. Kirjoittajat esittävät ehdotuksen uusiksi FH:n korvattavuuskriteereiksi ja pohtivat yleisemminkin hyperlipidemian hoidon korvattavuuskysymystä.

Jorma Viikari, Hanna Järvinen, Laura Viikari

Äkillinen säteilyvaara - uhka ihmiselle ja ympäristölle

Ydinaseiden käyttö on ainoa säteilyyn liittyvä uhka, joka voi tuhota yhteiskunnan totaalisesti. Artikkelissa käsitellään säteilyvaaraa aiheuttavia äkillisiä tapahtumia tai onnettomuuksia. Yksityiskohtaisesti käydään läpi ydinvoimalaturman välittömät säteilyseuraukset ympäristössä; kirjoituksessa tarkastellaan laskeumaa, joka tulisi Suomeen siinä tapauksessa, että Sosnovyi Borissa lähellä Pietaria tapahtuisi Tshernobylin onnettomuutta vastaava päästö. Sosnovyi Borissa tai muualla ulkomailla tapahtuva ydinvoimalaturma - olipa se miten vakava tahansa - ei aiheuta Suomen väestölle missään olosuhteissa akuutteja terveysvaikutuksia. Kuolemanriski on olemassa ainoastaan ydinvoimalan lähialueella, muutaman kilometrin päässä onnettomuuspaikasta. Tehokkaat ja oikea-aikaiset vastatoimet ovat kuitenkin tarpeen Suomessa. Sisälle suojautuminen ja joditabletin ottaminen vähentäisivät syöpäriskiä jopa sadanteen osaan.

Harri Toivonen, Juhani Lahtinen

Sikiövauriot vaarana - Elohopea on ongelma Etelä-Amerikassa

Brasilian Amazoniassa käytetään kullanhuuhdonnassa elohopeaa, ja sitä on levinnyt ympäristöön. Tässä artikkelissa esittelemme Tucuruín tekoaltaan elohopeasaastumista selvittävän suomalaistutkimuksen tuloksia ja niiden merkitystä. Selvityksessä tutkittiin 147 paikallisen ihmisen hiusten elohopeapitoisuudet, ja niiden todettiin korreloivan kalansyönnin kanssa. Kalastajien keskimääräinen hiusten elohopeapitoisuus aineistossa oli 65 myyg/g, ja 80 % tuloksista ylitti WHO:n turvarajan 6 myyg/g. Puolella tutkituista pitoisuus ylitti pitoisuuden 20 myyg/g. Tämän pitoisuuden on aiemmin todettu aiheuttavan lieviä sikiövaurioita.

Tuija Leino, Martin Lodenius

Fluorokinolonien yhteisvaikutukset toisten lääkeaineiden kanssa

Kinolonit voivat kelatoitua 2- ja 3-arvoisten metalli-ionien kanssa ruoansulatuskanavassa; näin syntyneet kompleksit imeytyvät huonosti. Samanaikaisesti otetut antasidit, sukralfaatti ja rautavalmisteet vähentävät kinolonien imeytymistä kliinisesti merkittävässä määrin. Myös maitotuotteet häiritsevät joidenkin kinolonien imeytymistä. Siprofloksasiini ja enoksasiini estävät teofylliinin metaboliaa.

Kari Kivistö, Pasi Lehto, Pertti J. Neuvonen

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito Onnistuminen, komplikaatiot ja ahtaumien uusiminen OYKS:ssa vuosina 1984-1991

Pallolaajennus on vaikeankin sepelvaltimotaudin tehokas ja turvallinen sekä monissa maissa yleisesti käytetty hoitomuoto. OYKS:ssa 90-luvun alkuun mennessä tehdyistä 500 peräkkäisestä toimenpiteestä onnistui teknisesti 87 %. Ahtaiden suonten hoidoista onnistui selvästi suurempi osa kuin täysin tukkeutuneiden. Merkittäviä komplikaatioita oli vajaassa 6 %:ssa toimenpiteistä; niiden esiintyminen väheni ja vaikeusaste lievittyi selvästi kokemuksen myötä. Pallolaajennusten yhteydessä kuoli kaksi potilasta, joista molemmat kuuluivat ensimmäisten sadan potilaan ryhmään. Tavallisin toimenpiteeseen liittyvä haitta on uuden ahtauman kehittyminen laajennettuun suoneen myöhemmin. Tässä aineistossa restenoosi aiheutti vajaalle viidesosalle potilaista uuden pallolaajennuksen tai ohitusleikkauksen.

Juhani Airaksinen, Markku Linnaluoto, Timo Kokkonen Heikki Pölkki, Heikki Huikuri, Juhani Koistinen, Markku Ikäheimo

Onko mykoplasmakeuhkokuumeen serologinen pikadiagnostiikka mahdollista?

Mycoplasma pneumoniae -infektion serologisessa diagnostiikassa käytetään yleisesti komplementinsitoutumiskoetta, johon tarvitaan kaksi vähintään viikon välein otettua seeruminäytettä. Uudemmilla menetelmillä, kuten entsyymi-immunologisilla määrityksillä, joilla mitataan vasta-aineita eri immunoglobuliiniluokissa, voidaan päästä diagnoosiin jo akuutin vaiheen seeruminäytteen perusteella. Näiden kokeiden käyttöä mykoplasmainfektion taudinmääritykseen rajoittaa kuitenkin se, että varsinkaan aikuisten mykoplasmainfektioissa IgM-luokan vasta-aineita ei aina muodostu ja IgG-tasotkin nousevat hitaasti. Tämän vuoksi luotettavaan serologiseen diagnostiikkaan M. pneumoniae -infektioissa tarvitaan uusiakin menetelmiä käytettäessä useimmiten seeruminäyte myös toipilasvaiheessa.

Matti Karppelin, Kati Hakkarainen, Ari Miettinen

Yleistyykö klooriheksidiiniallergia?

Klooriheksidiinia käytetään varsin yleisesti erilaisissa paikallishoitovalmisteissa antiseptisena komponenttina. Klooriheksidiinin aiheuttaman kontaktiallergian yleistymistä selvitettiin HYKS:n ihotautiklinikassa vuosina 1985-92 tehtyjen epikutaanitestien löydösten perusteella. Klooriheksidiinin suhteellisen runsaasta käytöstä huolimatta allergisia reaktioita todettiin enimmilläänkin vuosina 1991-92 vain 0,91 %:lla tutkituista. Allergisten reaktioiden osuus oli aineistossa kuitenkin kaksinkertaistunut kahden viimeisen tutkimusvuoden aikana aiempaan verrattuna.

Elisa Klemetti, Lars Förström, Annamari Ranki