20879 osumaa

Metallikoruista vapautuva nikkeli allergian aiheuttajana

Viime vuosikymmeninä yleistyneen nikkeliallergian tavallisin syy ovat ihoa vasten pidettävät nikkelipitoiset korut, kellonrannekkeet ja muut vastaavat metalliesineet. Erityisesti korvien rei'ityksessä käytettyihin metalleihin liittyy monia herkistymisriskejä, joiden mekanismia ei vielä tunneta. Tanskassa on asetuksella kielletty myymästä ihokosketukseen tulevia metalliesineitä, joista testissä vapautuu nikkeliä yli tietyn rajan. Ruotsissa taas on kielletty nikkelipitoisten korvan rei'itysvälineiden käyttö. Tutkimuksessa mitattiin metallikoruista vapautuvia nikkelimääriä keinohikiliuoksen avulla. Useiden näytteiden nikkelipitoisuus osoittautui suureksi, ja vertailu käytössä olevan pikatestin tuloksiin osoitti, että pikatestauksella saa metalleihin liittyvästä nikkeliallergian riskistä vain suuntaa antavia tietoja.

Lasse Kanerva, Thea Sipiläinen-Malm, Tuula Estlander, Antti Zitting Riitta Jolanki, Kyllikki Tarvainen

Alaraajan laskimotukoksen optimidiagnostiikka

Nykyajan tutkimus- ja hoitokäytännöt edellyttävät, että syvä laskimotukos on todettava objektiivisesti, sillä kliiniset oireet ja löydökset ovat varsin epäspesifiset. Paras näyttö tukoksesta saadaan tietenkin flebo- eli venografista. Venografia on kuitenkin invasiivinen ja potilaalle joudutaan antamaan varjoainetta; se on myös kallis tutkimus ja sen saatavuuskin voi olla huono. Siksi on haettu parasta potilaaseen kajoamatonta tutkimusta - kunniasta ovat kisailleet impedanssipletysmografia, kaikukuvaus Dopplerin kera ja ilman, isotooppivenografia ja termografia.

Psoriasiksen auringonvalohoito

Auringonvalohoidolla tarkoitetaan sairauden hoitamista aurinkokylvyillä ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) määrän suhteen sopivassa paikassa. Auringonottoa on käytetty ihosairauksien hoitoon jo ennen ajanlaskumme alkua. Auringonvalohoidon vaikutuksia ei aikaisemmin ole tutkittu luotettavalla tavalla. Tästä huolimatta yhteiskunta on muissa Pohjoismaissa tukenut psoriasispotilaiden auringonvalohoitoa. Suomessa hoitomenetelmästä haluttiin saada tarkempaa tietoa. Vuonna 1986 Kela käynnisti tutkimuksen auringonvalohoidon vaikutuksien selvittämiseksi psoriasispotilaiden oireisiin.

Erna Snellman

Naisen lantion matalakenttäinen magneettikuvaus

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää matalakenttäisen (0,02 T) magneettikuvauslaitteen mahdollisuuksia naisen lantion normaalien rakenteiden ja kasvainten kuvantamisessa. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa vuosina 1986-90. 112 naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus erilaisten gynekologisten oireiden takia. Magneettikuvauslöydöksiä verrattiin tietokonekerroskuvauslöydöksiin 99 tapauksessa sekä leikkaus- ja histologisiin löydöksiin 68 tapauksessa. Lisäksi 16 vapaaehtoiselle oireettomalle naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus optimaalisten kuvausparametrien määrittämiseksi kohdulle 0,02 T:n magneettikentässä. 17 kohtupreparaattia kuvattiin kohdun normaalin rakenteen ja sen patologisten muutosten karakterisoimiseksi vertaamalla magneettikuvauslöydöstä histologiseen löydökseen. Endometriumin ja myometriumin relaksaatioajat määritettiin in vitro neljästä kohtupreparaatista. Kuudella vapaaehtoisella terveellä naisella seurattiin kohdun relaksaatioaikojen muutosta kuukautiskierron aikana.

Matti Varpula

Vektorimagnetokardio-grafia sydäntaudeissa

Tutkimuksen aiheena on sydämen synnyttämän magneettikentän rekisteröimisen eli magnetokardiografian (MKG) merkitys eri sydäntautien ja -poikkeamien diagnostiikassa. MKG on elektrokardiografian (EKG) lisäksi ainoa non-invasiivinen menetelmä sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen ja siten sen tuoma lisätieto voi parantaa pelkän EKG-analyysin diagnostista tehokkuutta. Sydämen magneettikenttä on varsin heikko, suurimmillaankin kammiodepolarisaation aikana vain yhden miljoonasosan maapallon magneettikentästä. Sen mittaaminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin vuonna 1970 keksittiin suprajohtavassa lämpötilassa toimiva erittäin herkkä magneettinen anturi (Superconducting quantum interference device, SQUID).

Sakari Oja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030