Potilaiden väkivallan kohtaaminen Katsaus uusimpiin tutkimuksiin

Psykiatristen potilaiden väkivaltaisuuden on todettu viime vuosina lisääntyneen. Yleisimmin tämä väkivalta kohdistuu hoitohenkilökuntaan ja erityisesti hoitajiin. Jotta osastojen toimintakyky säilyisi ja paranisi, on tärkeää ymmärtää väkivaltaisuuteen liittyvät tekijät ja kehittää henkilökunnan taitoa väkivallan kohtaamiseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään uusimpia potilaiden väkivaltaisuuteen liittyviä tutkimuksia keskittyen sellaisiin, joissa käsitellään pääasiassa psykiatristen potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä ja sen kohtaamista hoitotilanteissa.

Jaakko Seikkula, Jyrki Keränen

Sydäninfarktin riski ja liikunta

Sydäninfarktin oireet alkavat tunnetusti osalla potilaista voimakkaassa rasituksessa, kuten lumenluonnin, hiihtämisen, lenkkeilyn tai yhdynnän yhteydessä. Toisaalta liikuntaa suositellaan terveyttä ylläpitävänä tekijänä. Mikä on sitten parasta?

Tarvitaanko H2-salpaajaa helikobakteeri-infektion hoidossa?

Hongkongissa toimiva tutkijaryhmä selvitti, nopeuttaako H2-salpaajahoito pohjukaissuolihaavan paranemista tai helikobakteerin häätöä. He evaluoivat 132 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuoliulkusta sairastavaa potilasta. Potilaista 67 sai vismuttia, tetrasykliiniä ja metronidatsolia viikon ajan, ja 65 potilasta sai saman kolmoishoidon lisäksi ome-pratsolia.

Kolonisaatioresistenssi

Ulosteen normaalifloorasta on löydetty runsaat 400 erisukuista an-aerobista bakteeria. Anaerobisten bakteerien kokonaismäärä on 1011-1012 elävää bakteeria ulostegrammaa kohti. Aerobisia bakteereja on vain mitättömät 108 elävää bakteeria grammassa, eli vain tuhannes- tai kymmenestuhannesosa anaerobibakteerien määrästä. Hiivasoluja on ulostegrammassa alle tuhat.

Tsidovudiinihoidosta ei apua oireettomille HIV-potilaille

Tsidovudiinihoitoa on suositeltu kaikille HIV-tartunnan saaneille, jos heillä on vähemmän kuin 500 CD4-positiivista solua kuutiomillimetrissä verta. Yhdysvaltalainen monikeskustutkimus on nyt kuitenkin osoittanut, että potilaan kokemat tai objektiiviset havaitut lääkityksen sivuvaikutukset kumoavat taudin progression viivästymisenä saavutetun hyödyn.

Kemoterapia ennen leikkausta pidentää keuhkosyöpäpotilaan elinikää

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa solunsalpaajahoito on vakiinnuttanut asemansa, mutta ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa tulokset ovat olleet vaatimattomammat. Solunsalpaajahoito on kuitenkin useimmiten tällöin annettu leikkauksen jälkeen tai vasta silloin, kun syöpä on jo pitkälle edennyt. Paikallishoitoa edeltävän kemoterapian (ns. neoadjuvanttihoidon) merkityksestä on vähemmän tietoa.

Koti ja kotiniini

Passiivinen tupakointi on aikuisilla keuhkosyövän ja luultavasti myös sepelvaltimotaudin vaaratekijä, ja sen on todettu altistavan lapsia liimakorvataudille ja hengitystieinfektioille. Altistumista tupakansavulle voidaan tutkia mittaamalla nikotiinin metaboliitin, kotiniinin, pitoisuus esimerkiksi sylkinäytteestä. Englannissa mitattiin syljen kotiniinipitoisuus 2 727 lapselta (ikä 5-7 v) nestekaasukromatografialla, ja tuloksia verrattiin kyselylomakkeella selvitettyyn vanhempien ja muiden hoitajien tupakoinnin määrään.

Luonnolliset tappajasolut, astma ja syöpäriski

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää syöpäriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä astmassa. Astmalle on tyypillistä keuhkoputkien limakalvojen allerginen tulehdus, inflammaatio, jonka kehittymisessä tulehdussolujen, erityisesti lymfosyyttien, aktivoitumisella on keskeinen osuus. Aikaisemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu luonnollisten tappajasolujen aktiivisuuden lisääntyneen astmapotilaiden veressä, joten astmapotilailla voisi olettaa esiintyvän normaalia vähemmän leukemiaa ja mahdollisesti muitakin syöpiä. Luonnolliset tappajasolut (natural killer cells eli NK-solut) ovat lymfosyyttejä, jotka muodostavat vaihtoehtoisen mekanismin T-soluvälitteiselle spesifiselle tuumori-immuniteetille. NK-soluille on tyypillistä, että ne tappavat syöpäsoluja heti ilman aikaisempaa altistusta. On myös todisteita, että NK-solut estävät veriteitse tapahtuvaa etäispesäkemuodostusta.

Erkki Vesterinen

Astmasta aiheutunut sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten astmasta aiheutunut sairaalahoidon kehitys viidentoista vuoden ajalta poistoilmoitusrekisterin perusteella. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä on pidetty vuodesta 1967 lähtien ja se kattaa kaikki sairaalat. Poistoilmoitus sisältää muun muassa potilaan henkilötiedot, sairaalatiedot, diagnoosinumerot sekä tulo- ja lähtöpäivät. Tässä tutkimuksessa käytettiin niitä vuosien 1972-1986 poistoilmoitustietoja, joissa päädiagnoosi oli astma (493, kansainvälinen tautiluokitus, kahdeksas versio). Astmadiagnoosiin liittyviä hoitojaksoja, hoitopäiviä, keskimääräisiä hoitoaikoja ja uusia hoitojaksoja tarkasteltiin ikäryhmittäin ja alueittain.

Tuili Tuupponen

Radioimmunologisen kuvantamisen kliininen hyöty

Työssä käytettiin radioaktiivisesti leimattuja monoklonaalisia vasta-aineita ennalta tuntemattoman maligniteetin tai tunnetun aktiivisen maligniteetin kartoittamiseksi. Edelleen tutkittiin erilaisia vasta-aineen antotapoja ja myös kaksoisisotooppitekniikoita löydöksen tarkemmaksi lokalisoimiseksi. Väitöskirja koostuu osatöistä, joissa eri kysymyksenasetteluin on pyritty selvittämään radioimmunologisen kuvantamisen (radioimmunodetektio, immunogammakuvaus) kliinistä hyötyä verrattuna konventionaaliseen diagnostiikkaan.

Kalevi Kairemo