20879 osumaa

Johtaminen ja työorganisaatiot muutostilanteessa

Tässä katsauksessa ei tarkastella varsinaisesti muutosjohtamista - so. miten muutosta johdetaan - vaan muuttuvia käsityksiä johtamisesta ja työorganisaatioista. Näiden käsitysten muuttuessa myös johtajien ja johdettavien väliset suhteet nähdään eri tavalla. Luonnollisesti meneillään oleva nopea muutos vaikuttaa johtamistapoihin ja työorganisaatioihin. Viime kädessä se heijastuu erilaisina käytäntöinä eri työpaikoilla ja vaikuttaa myös koko henkilöstön henkiseen hyvinvointiin.

Kari Eklund

Kroonisen haimatulehduksen kirurginen hoito OYKS:ssa 1985-91

Krooninen haimatulehdus on tyypillisimmillään alkoholisoituneiden miesten sairaus, jonka yleisin oire on vatsakipu. Taudin edetessä sen komplikaatioina voi kehittyä sekä endokriininen että eksokriininen haiman vajaatoiminta muiden komplikaatioiden lisäksi. Parantavaa hoitoa krooniseen haimatulehdukseen ei ole, sekä konservatiivisia että kirurgisia hoitovaihtoehtoja kylläkin. OYKS:ssa 1985-91 hoidetuista 80 kroonisesta haimatulehduspotilaasta kolmasosalle tehtiin tähystys- ja leikkaustoimenpiteitä. Kipuoireeseen saatiin aikaan helpotusta suurimmalla osalla potilaista. Toimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta.

Heikki Kiviniemi, Jyrki Mäkelä

Liikunta sepelvaltimotautipotilaan kuntoutuksena

Liikkuminen edistää sepelvaltimotautipotilaan toipumista akuutista infarktista tai ahtaumien invasiivisten hoitojen jälkeen. Suorituskyvyn kohentamiseksi riittää puoli tuntia voinnin mukaan kohtalaisen tehokasta liikuntaa lähes päivittäin. Intensiivisellä harjoittelulla voidaan saada suotuisia muutoksia sydänlihaksen toimintaan ja verenkiertoon sekä vähentää ateroskleroosia. Myös suuren etuseinäinfarktin sairastaneet sekä sydämen vajaatoimintapotilaat voivat hyötyä heille sopivasta liikuntaohjelmasta, vaikka iskemia ja vajaatoiminta rajoittavatkin suorituskyvyn paranemista.

Helena Hämäläinen

Paniikkihäiriön vaikutus terveyskäyttäytymiseen - hoidon haasteet

Paniikkihäiriö on lääketieteen käsitteenä nuori. Se on oirekuvaan perustuva taudinmääritys, ja sellaisena se on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden ilmaista ahdistustaan. Paniikkihäiriöpotilaat käyttävät runsaasti terveydenhuollon palveluja. Jos häiriö jää huomiotta, potilas saattaa ohjautua tarpeettomasti kalliisiin ja monimutkaisiin tutkimuksiin, joilla pyritään sulkemaan pois harvinaisia elimellisiä sairauksia. Selittämättömistä somaattisista oireista kärsivän potilaan tilannetta ei myöskään helpota toteamus, että häntä ei vaivaa mikään. Oireiden psykodynaaminen tarkastelu antaa mahdollisuuden taustalla olevan ahdistuksen käsittelyyn. Paniikkihäiriöpotilaan hoito on haaste lääketieteen erikoisalojen ja terveydenhuollon ammattiryhmien yhteistyölle.

Hannu Holm

Lisätietoa tukostaipumuksesta

Tromboosipotilaan etiologisiin selvittelyihin kuuluu yleensä proteiinien C ja S sekä antitrombiini III:n kokonaismäärien mittaaminen ja mahdollisesti plasminogeenin aktivaation häiriön selvittäminen, mutta näillä tutkimuksilla pystytään selittämään korkeintaan viidennes kaikista tapauksista. Vuosi sitten Ruotsissa toimiva hematologiryhmä julkaisi ensimmäisenä havainnon, että monella laskimotukospotilaalla on huonosti toimiva mutta normaali määrä proteiini C:tä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030