Lihasvammojen synty ja hoito

Lihasvammat ovat yleisimpiä liikuntaharrastusten yhteydessä syntyvistä vammoista. Niitä esiintyy myös tapaturmissa saatujen ruhjevammojen ja luunmurtumien yhteydessä. Lihasvamman hoito alkaa immobilisaatiolla; se rajoittaa vammautuneen alueen kokoa ja sallii sidekudoksen tuotannon alkaa häiriöttä. Varhain aloitettu vammautuneen raajan mobilisoiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta uusiutuvat lihassäikeet asettautuisivat vammautumattomien lihassyiden suuntaisiksi ja lihaksen vetolujuus muodostuisi alkuperäistä vastaavaksi. Kirurgista hoitoa tarvitaan poistettaessa kookkaita hematoomia vamma-alueelta. Joskus on tarpeen liittää revenneet ja toisistaan etääntyneet lihaksen päät toisiinsa kirurgisesti.

Matti U.K. Lehto

Seerumin arabinitolipitoisuuden määritys systeemisen kandidoosin diagnostiikassa

Systeemisen kandidoosin varma diagnoosi edellyttää parenkyymielimen histologista tai mikrobiologista tutkimusta tai hiivan toistuvaa eristystä veriviljelystä. Käytännössä taudinmäärityksen tueksi tarvitaan usein immunologisten ja kemiallisten laboratoriolöydösten antamaa viitteellistä tietoa. Hiivan aineenvaihduntatuotteiden, kuten arabinitolin, kemiallinen määritys seerumista on yksi vaihtoehto tämän vaikeasti diagnosoitavan taudin tutkimusarsenaaliin.

Leena Lehtonen

Apuvälineet unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa

Hengityshäiriöiden ilmaantumista unen aikana voidaan vähentää tai estää erilaisilla apuvälineillä, ja niillä onkin nykyään merkittävä osa unenaikaisten hengityshäiriöiden hoidossa. Ylähengitysteiden tukkeutumistaipumukseen unen aikana voidaan jonkin verran vaikuttaa yksinkertaisillakin apuvälineillä, kuten nenänlaajentimella tai selinmakuuta vaikeuttavalla tennispallolla. Näitä voidaan kokeilla kuorsauksen ja lievän asennosta riippuvaisen uniapnean hoidossa. Nasaalisen ylipainehengityslaitteen avulla voidaan ylähengitysteiden ahtautuminen unen aikana kokonaan estää, ja se onkin nykyään tärkein obstruktiivisen uniapneaoireyhtymän hoitomuoto. Vaikeisiin rintakehän epämuodostumiin ja neuromuskulaarisairauksiin liittyvää huomattavaa hengityksen vaimenemista unen aikana voidaan estää avustamalla ventilaatiota noninvasiivisesti nenämaskin kautta paine- tai tilavuussäätöisen ventilaattorin avulla. Kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa, jossa hypoksemia voimistuu unen aikana, käytetään jatkuvaa happihoitoa esimerkiksi happirikastimen avulla.

Pirkko E. Brander

Milloin paranoidisen vanhuksen hoidossa tarvitaan konsultaatiota tai työnohjausta?

Paranoidisuus vääristää todellisuutta ja hankaloittaa siksi potilaan ja hänen läheistensä elämää. Paranoidisuuden taustalla voi olla elimellisiä, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito edellyttävät monipuolista osaamista sekä vakaata ammatillisuutta. Paranoidisen vanhuksen arviointi ja hoito voi vaikeimmillaan muodostua ongelmavyyhdeksi, jossa lääkäri tarvitsee apua paitsi omaisilta ja työtiimiltään, myös useiden erikoisalojen konsulteilta ja työnohjaajalta.

Matti Isohanni

Huippu-urheilu lisää artroosiriskiä

Artroosin riskitekijöistä tiedetään vieläkin melko vähän. Mitä urheiluun tulee, on jalkapalloilijoilla ja muillakin urheilijoilla lonkkanivelartroosia muita enemmän. Helsinkiläiset urheilulääketieteen ja kansanterveystieteen tutkijat selvittivät Suomen erinomaisia väestö- ja sairaustilastoja apuna käyt-täen, missä määrin huippu-urheilu on yhteydessä myöhemmän iän artroosiin.

Kroonisen bronkiitin antibioottihoito

Brittiläiset kollegat käsittelevät yhtä mikrobilääkehoidon ikuista kysymystä: milloin ja miten kroonisen bronkiitin eksaserbaatiot pitäisi hoitaa mikrobilääkkeellä.

Fibrinolyysin aiheet laajenevat

Fibrinolyysi tehoaa akuutissa sydäninfarktissa: hoito vähentää kuolleisuutta kiistattomasti. Alkuun hoidon aiheet olivat tiukat, ja edelleenkin emmitään fibrinolyy-sihoidon antamisessa esimerkiksi jos potilaan rintakipujen alusta on paljon aikaa, jos EKG ei ole yksiselitteinen, jos potilaan verenpaine on matala tai jos potilas on iäkäs.

Meflokiinin käyttö malarian ehkäisyssä

Malariaprofylaksista on lähes niin monta mieltä kuin on lääkäriäkin. Tämän ovat monet tutkimukset osoittaneet.

Rintasyövän liitännäishoidon hyöty väestötasolla

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettavan solunsalpaaja- ja hormonihoidon kuolleisuutta vähentävä vaikutus on osoitettu vakuuttavan tuntuisesti satunnaistetuissa hoitotutkimuksissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut näyttöä siitä, että liitännäishoidot todella vähentäisivät kuolleisuutta jonkin tietyn alueen väestössä.

Aivoverisuonisairauksien sairaalahoidot Suomessa vuosina 1981-1990

Aivoverisuonisairauksien tilastoissa näkyy samankaltaisia paradoksaalisia kehityssuuntia kuin sepelvaltimotautiluvuissa. Siitä huolimatta että ilmaantuvuus ja kuolleisuus keski-ikäisessä väestössä ovat pienentyneet, tautiryhmän sairaalahoidot ovat väestön ikääntymisen myötä lisääntyneet. Viime vuosikymmenenä aivoverisuonisairauksien sairaalahoitopäivät lisääntyivät 34 %, ja lisäys johtui 75 vuotta täyttäneiden hoidoista. Eniten lisääntyivät aivoinfarktin ja erityisesti iäkkäiden henkilöiden aivoinfarktin hoitopäivät. Varsinkin yli 75-vuotiaiden naisten aivohalvausten hoitoon tarvitaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin sairaalakapasiteettia.

Markku Mähönen, Cinzia Sarti, Mats Brommels Anu Molarius, Veikko Salomaa, Juhani Sivenius Pirjo Immonen-Räihä