Keltakuume Afrikassa

Keltakuume on yleissairaus, jonka vaikeutta on verrattu tetanukseen ja rabiekseen. Keskinen Afrikka ja suuri osa Etelä-Amerikkaa ovat keltakuume-alueita. Näille alueille matkustavien on otettava keltakuumerokotus. Rokotuksesta on oltava kansainvälinen rokotustodistus. Ilman todistusta kulku rajojen yli saatetaan estää.

Hinkuyskä Yhdysvalloissa

Hinkuyskän esiintyvyys Yhdysvalloissa on voimakkaasti kasvamassa. Vuonna 1993 tapauksia oli ensi kertaa kutakuinkin yhtä paljon kuin vuonna 1967, eli 5 457 potilasta. Pienimmillään luvut olivat vuonna 1976, jolloin tapauksia oli vain viidesosa viime vuonna havaituista.

Polkupyöräkypärä suojaa

Meidänkin olisi syytä ottaa oppia esimerkiksi Australian Queenslandista, jossa polukupyöräkypärän käyttö on laissa määrätty pakolliseksi. Kypärän suojateho on siellä näet tutkittu ja varmistettu.

Verenpainetauti muuttaa sydämen natriureettisten peptidien synteesin ja erityksen säätelyä

Sydämen natriureettiset peptidit, ANP (atrial natriuretic peptide) ja BNP (brain natriuretic peptide), ovat pääasiassa sydämen erittämiä peptidihormoneja, jotka lisäävät natriumin ja veden eritystä munuaisissa, laajentavat verisuonia ja vähentävät reniinin, aldosteronin ja vasopressiinin eritystä. Näin ne osallistuvat elimistön neste- ja suolatasapainon sekä verenkierron säätelyyn. Natriureettisiin peptideihin kohdistuva tutkimus on avannut mahdollisuuden kehittää uudella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Lisäksi näiden hormonien pitoisuuksien mittausta verestä voidaan käyttää verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisten sydänlihassairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Geenit ja sappikivitauti

Sappikivitauti on sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta merkittävä sairaus kaikkialla maailmassa. On arvioitu, että useissa länsimaissa ainakin 10 % aikuisväestöstä sairastaa sappikivitautia. Yhdysvalloissa tehdään vuosittain lähes puoli miljoonaa ja Suomessa noin 10 000 sappirakon poistoleikkausta. Sappikivitaudin tiedetään ilmenevän suvuittain ja sen riskin on osoitettu liittyvän mm. ylipainoon, naissukupuoleen ja ikään. Riskitekijöistä taudin periytyminen on huonoiten tunnettu.

Artikulaatiovirheisyys ja puhemotoriikka 7-10-vuotiailla koululaisilla

Äännevirheet ovat yksi yleisimmistä kommunikaatiotamme hankaloittavista ongelmista. Useimmiten äännevirheille ei löydy selvää neurologista tai rakenteellista syytä, joskin tutkimuksissa on löydetty viitteitä neurologisista toimintaongelmista, esimerkiksi lievästä kehityksellisestä dyspraksiasta lievienkin äännevirheiden taustalla. Aiemmissa tutkimuksissa ja raporteissa on suomalaisista alaluokkalaisista 20-30 %:lla kuvattu olevan äännevirheitä, yleisimmin r- ja s-äänteissä. Tarkempaa tutkimustietoa suomalaisten koululaisten äännevirheisyydestä, virheisyyden luonteesta ja muuttumisesta iän mukana sekä yhteyksistä puhemotoriseen kehitykseen on ollut vähän.

IGF:t ja steroidogeenisten entsyymien geenit ihmisen lisämunuaiskuoressa

Kokeellisen endokrinologian alaan kuuluvassa väitöskirjatyössä on tutkittu insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden (IGF) ja steroidihormonisynteesin entsyymien geenien ilmentymistä ihmisen lisämunuaiskuoressa.

Vesa Ilvesmäki

Runsaan alkoholinkäytön haimavaikutukset

Alkoholi on tunnettu haimatulehduksen etiologisena tekijänä yli sadan vuoden ajan. Runsaan alkoholinkäytön ja haimafibroosin yhteyden kuvasi Friedrich vuonna 1878. Vuonna 1889 Fitz esitti klassisen akuuttia pankreatiittia kuvaavan aineistonsa, jossa oli viisi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittynyttä tapausta. Sittemmin alkoholin ja haimavaurion välinen yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Eri aineistoissa alkoholin osuus akuutin pankreatiitin etiologisena tekijänä on vaihdellut islamilaisten maiden 3 %:sta eräiden Yhdysvaltain alueiden 90 %:een. Euroopassa keskimäärin 30 % akuuteista haimatulehduksista on liittynyt alkoholinkäyttöön.

Ryhmämuotoinen varhaiskuntoutus työpaikoilla

Tuki- ja liikuntaelinoireisten työntekijöiden varhaista kuntoutusta tarvitaan laajalti. Valtion työterveysasemalla Tampereella kokeiltiin ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta työterveyshuollon toimintana. Malli, jossa yhdistettiin neuvonta ja käytännön harjoitus sekä kuntoutujan tukeminen myös aktiiviharjoitusjakson jälkeen, osoittautui toimivaksi.

Riitta Toiminen

Yhdysvaltojen monisyiseen hoitovirhekriisiin ei löydy yhtä ratkaisua

Yhdysvalloissa nostetaan yhä enemmän syytteitä hoitovirhe-epäilyjen vuoksi ja korvaukset ovat entistä suurempia. Kriisin taustalla on erilaisia oikeusjärjestelmään, lääketieteen kehittymiseen ja amerikkalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti vaatii hoitovirheiden ja -syytteiden vähentäminen monia erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä. Suomen potilasvahinkolain tyyppinen järjestelmä edellyttäisi Yhdysvalloissa myös muita samanaikaisia muutoksia.

Terhi Hermanson