Tuki- ja liikuntaelinten leikkaukset lisääntymässä

Tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia tehtiin TAYS:ssa vuoden 1993 lopulla 16 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Eniten kasvoi uusien ja vaativien toimenpiteiden määrä, jonka lisäys 32 % vastaa neljän kirurgin vuosittaista työpanosta. Mikäli muutossuunta on sama koko maassa ja jatkuu myös tulevaisuudessa, se vaatii kirurgien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tuo lääketieteellisille tiedekunnille uusia haasteita.

Juha Nevalainen, T. Sam Lindholm

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto eurooppalaisessa vertailussa

1960-luvulta muistetaan käsitys, että suomalaiset ovat poikkeuksellisen sairaita ja Suomen perusterveydenhuollon palvelut poikkeuksellisen niukkoja. Ainoana valoisana piirteenä pidettiin äitien, vastasyntyneiden ja lasten hyvää terveyttä, jotka luettiin neuvolajärjestelmän ansioksi. Samalla ihmeteltiin, miten maailman terveimmistä lapsista voi tulla maailman sairaimpia aikuisia, ottamatta aina huomioon sitä, että silloiset sairaat aikuiset olivat syntyneet ja varttuneet varsin toisenlaisissa oloissa. Miltä tilanne näyttää tänään eurooppalaisen yleisvertailun perusteella?

Arpo Aromaa

Epileptisten kohtausten erotusdiagnostiikka

Kun potilas saa toistuvasti tajunnanmenetyskohtauksia, joudutaan useimmiten pohtimaan, onko kyseessä epilepsia. Epilepsiakohtauksia muistuttavia häiriöitä voivat aiheuttaa monet sairaustilat. Tajunnanhäiriökohtaukset ovat useimmiten lyhyitä ja potilas on jo tajuissaan tutkimuksiin tullessaan. Erotusdiagnostiikan kulmakivi on huolellinen anamneesi. Tässä katsauksessa käsitellään tavallisimpia epilepsian erotusdiagnostisia ongelmia ja pohditaan eri tutkimusmenetelmien merkitystä diagnostiikassa.

Tapani Keränen, Matti Sillanpää, Paavo Riekkinen

Allergiset silmätulehdukset ja niiden käypä hoito

Allergiset silmätulehdukset ovat hyvin yleisiä. Tavallisimpia ovat atooppiseen allergiaan liittyvät konjunktiviitit, joihin voi liittyä myös luomioireita. Alttius silmätulehduksille periytyy, ja sitä esiintyy 20-40 %:lla väestöstä. Allergisista silmätulehduksista noin puolet on kausiluonteisia. Atooppiset sairaudet ovat ilmeisesti lisääntyneet teollisuusmaissa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja yli miljoonasta atooppisen taipumuksen omaavasta suomalaisesta arviolta 10-15 %:lla on silmäoireita. Ne voivat olla atopian ainoa ilmenemismuoto, jolloin ihon pistokokeet tai seerumin spesifisen IgE:n määritykset ovat joskus negatiivisia. Tämä onkin johtanut allergisten silmätulehdusten alidiagnostiikkaan ja vääriin hoitoihin. Allergiassa paras hoito on aiheuttajan eliminointi, mutta kun se ei ole mahdollista, oireet pyritään saamaan kuriin sopivalla paikallislääkityksellä.

Osmo Kari

Luuydintilaan annettava infuusio edelleen käyttökelpoinen nestehoidossa

Luuydintilaan annettu infuusio on helppo ja nopea tekniikka nesteytyksen aloittamiseksi erityisesti tilanteissa, joissa laskimokanyylin laittaminen on hankalinta. Erityisen hyödyllinen se on sokissa olevien pienten lasten hoidossa. Tekniikka on helppo oppia ja luuydintilaan voidaan turvallisesti antaa myös tarvittavia lääkkeitä. Tarkoin seurattuna ja lyhytaikaisessa käytössä luuhun annettuun infuusioon ei liity merkittäviä komplikaatioita.

Markku Leskinen, Mikko Remes, Matti Uhari

Paranoidisen vanhuspotilaan hoito

Paranoidiset oireet ovat yleisiä vanhuudessa; on arvioitu, että jopa noin 40 % psykogeriatrisista sairaalapotilaista kärsii jonkinasteisista paranoidisista oireista. Paranoidisuus voi olla "puhdasta" epäluuloa, mutta harhaluuloja esiintyy myös erilaisten somaattisten tai psykiatristen sairaustilojen yhteydessä. Potilaan hoito alkaa hyvästä perusselvittelystä, tarkasta somaattisesta ja psykiatrisesta tutkimuksesta sekä diagnoosin asettamisesta. Aluksi pyritään selvittämään, onko tilanteelle mitään tehtävissä. Oleellista on vaikuttaa itse syihin, ei vain oireisiin. Perussyytä etsittäessä saatetaan ajoittain tarvita normaalien rutiinitutkimusten ohella myös pään kuvantamismenetelmiä tai neuropsykologista tutkimusta.

Maija Savijärvi, Pirkko Hiltunen, Matti Viukari

Altistuskoe jauhoastman diagnostiikassa

Joka neljäs Suomessa todettu työperäinen astma on jauhojen, viljojen tai rehujen aiheuttama. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen seurannasta on tullut keskeinen tutkimus astman diagnostiikassa, mutta monissa sairaaloissa tehdään edelleen myös altistuskokeita jauhopölyillä. Astman ammattitautidiagnostiikka on hankalaa, ja pölyaltistus saattaa osoittaa todellisen aiheuttajan. TAYS:n keuhkosairauksien klinikassa on vertailtu jauhoaltistuskokeen tuloksia ihopisto-, RAST- ja metakoliinikokeiden tuloksiin.

Antero Muittari, Seppo Saarelainen, Eero Iivonen, Kirsi Laasonen Paula Kuusisto

Ruokatorvikohjuvuodon uusi hoito

Maksakirroosin pohjalta syntyvien ruokatorvikohjujen vuoto hoidetaan joko portapainetta madaltavalla sunttikirurgialla tai endoskooppisella skleroterapialla. Saksalais-ranskalaisena yhteistyönä akselilla Freiburg-Metz tehty tutkimus kertoo uudesta hoitovaihtoehdosta, perkutaanisesta stenttisysteemistä.

Ahdas asuminen ja helikobakteeri

Brittiläinen tutkijaryhmä haastatteli 471:tä tehtaassa työskentelevää 18-65-vuotiasta miestä. Heidän piti kertoa lapsuudenaikaisista asumisoloistaan. Samalla kerättiin verinäytteet helikobakteerivasta-aineiden mittausta varten.

Asunnon radon ja keuhkosyöpävaara

Maaperästä asuntoon kulkeutuvan radioaktiivisen radonin on arveltu voivan lisätä vaaraa sairastua keuhkosyöpään. Ruotsissa on asiasta nyt valmistunut perusteellisen tuntuinen tapaus-verrokkitutkimus, jossa 8 992 asunnon sisäilman radonsäteilyn määrä mitattiin alfasäteilyn ilmaisimilla. Asunnon säteilyarvoja verrattiin keuhkosyöpäpotilaiden ja verrokkien välillä, ja sekoittavina tekijöinä huomioitiin mm. kyselylomakkeen avulla kerätyt tiedot ammatista, asuinpaikasta ja altistumisesta tupakansavulle.