Tatuoinnin infektiovaarat

Tiesitkö, että 1960-luvun alussa 12 % englantilaisista ja 6,3 % ruotsalaisista miehistä oli hankkinut itselleen tatuoinnin. Yhdysvalloista on tuoreempaakin aineistoa: 9 % miehistä ja 1 % naisista oli tatuoitu vuonna 1983. Lisäksi naisten osuuden on väitetty jopa nelinkertaistuneen viimeisten 20 vuoden aikana.

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila

Mikä ratkaisee pienten lastenkirurgisten leikkausten sujuvuuden?

Operatiivinen toiminta on miellettävissä prosessiksi, joka edellyttää monien tuotantotekijöiden lisäksi niiden keskinäistä hallintaa. Koko työn sujuvuus voi riippua aivan ratkaisevasti juuri tästä hallinnasta. Mittasimme monimuuttujamallissa eräiden potilas- ja kirurgikohtaisten tekijöiden sekä toimintaympäristön suhteellisen osuuden pienen leikkausyksikön työn sujuvuudessa. Kaikkien valittujen potilas- ja lääkärikohtaisten selittävien piirteiden summavaikutustakin suurempi paino oli toiminnan organisoinnilla. Havaintomme ovat sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että toimintakulttuuri määrää viime kädessä työn sujuvuuden.

Martti Kekomäki, Esko Heikkilä, Miika Linna

Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit

Munuaissairaudet ovat nivelreumapotilailla melko tavallisia. Reumaan liittyvän kliinisen munuaistaudin taustalla on joukko erilaisia kudosvaurioita, joista nykyisin ovat yleisimpiä amyloidoosi, lievä mesangiaalinen glomerulopatia sekä reuman lääkehoidon aiheuttamat munuaisvauriot. Morfologisia löydöksiä ei voida nivelreumapotilailla tarkasti ennakoida pelkästään kliinisten oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella.

Heikki Helin, Markku Korpela

MBD:n diagnostiikka

MBD-ryhmänimikkeen (minimal brain dysfunction) alle mahtuu monenlaisia oireita, joiden vaikeusaste vaihtelee. Oireyhtymän diagnosointi ei ole yksinkertaista: neurologisten seikkojen lisäksi on otettava huomioon ympäristön ja psyykkisten tekijöiden osuus oireiden syntyyn. Diagnosoinnissa neuvolat, päivähoito ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Erikoissairaanhoidon roolin tulisi olla täydentävä.

Matti Koivikko

MBD-lapsen kuntoutus

MBD-lapsen tukitoimien suunnittelu lähtee lapsen ongelmien huolellisesta kartoituksesta. Kuntoutuksen ja hoidon perusta on

Raija Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin

Suomalaisten ravinnon muutokset vuodesta 1982 vuoteen 1992 FINRAVINTO-tutkimuksen tulokset

Suomalaisten ravinto on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Kansanterveyslaitos on seurannut muutosta vuosina 1982 ja 1992 toteutetuilla työikäisen väestön ravinnonkäyttötutkimuksilla. Suurin muutos on tapahtunut rasvansaannissa, jonka osuus energiasta on pienentynyt 38 %:sta 34 %:iin. Muutos on ollut ensisijaisesti tyydyttyneen rasvan saannin pienenemisen ansiota. Rasvan tilalle on tullut enemmän hiilihydraatteja ja alkoholia. Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuus ravinnossa on suurentunut. Alueelliset erot ravinnon koostumuksessa ovat varsin pienet.

Pirjo Pietinen, Päivi Kleemola, Satu Männistö, Liisa Valsta Mikko Virtanen