Salmonellainfektioiden hoito tänään

Salmonellainfektioiden hoitoon saatiin 80-luvulla uusia tehokkaita lääkkeitä, kun käyttöön tulivat kolmannen polven kefalosporiinit ja kinolonit. Nämä ovatkin syrjäyttäneet aikaisemmin käytetyt kloramfenikolin, ampisilliinin ja sulfa-trimetopriinin. Kinoloneilla on monia ominaisuuksia, jotka tekevät ne sopiviksi salmonellan hoitoon. Niitä on aiheellista käyttää suolistotulehduksen hoidossa, jos tauti on voimakasoireinen tai pitkittynyt tai potilaalla on perussairauksia. Vaikka bakteeri kinolonihoidon aikana häviääkin ulosteesta, se ilmestyy sinne uudelleen osalla potilaista. Hoidon bakteriologinen teho on siis puutteellinen. Kinoloneja voidaan käyttää myös salmonellan kantajien hoitoon, joskin vain erityisestä syystä. Sekä kinolonit että kolmannen polven kefalosporiinit sopivat septisten ja komplisoituneiden salmonelloosien lääkkeiksi.

Kari Sammalkorpi

Nenäaltistuskoe

Nenäaltistuskoe on keskeinen tutkimus mm. ammattitautidiagnostiikassa, siedätyshoitoa suunniteltaessa ja tutkimustyössä. Altistuskokeen ongelmana on sekä kansallisten että kansainvälisten standardien puute. Tutkimuksen suorittamistapa ja tulosten arviointi vaihtelevat, ja siksi tuloksia on vaikea vertailla. Artikkelissa selvitellään nenän limakalvoaltistuksen aiheita, tekniikkaa ja vasteen arviointia.

Maija Hytönen, Henrik Malmberg, Pirkko Ruoppi, Markku Simola

Miten ravinto säätelee ihmisen sairastumista syöpään

Ravinnon ja syövän yhteyksistä on julkaistu runsaasti koe-eläintuloksia. Yksiselitteistä tietoa ravintotekijöiden vaikutuksesta ihmisen syöpäsairastuvuuteen ei kuitenkaan ole saatu. Varsinaisesti syöpää synnyttäviä vieraita kemikaaleja ruoassamme on nykykäsityksen mukaan määrältään vähän, joskin niiden kirjo on runsas. Useimmat karsinogeeniset ravintotekijät edistävät tai estävät jo alkaneen DNA-vaurion etenemistä syöväksi. Ilmeisimmin ihmisen eduksi tässä tapahtumasarjassa toimivat vitamiinit, hivenaineet sekä osin kuidut. Runsas rasvan ja suolan käyttö sekä ruoan savustus todennäköisesti edistävät joidenkin syöpäsairauksien kehittymistä.

Eino Hietanen

ASA ja pre-eklampsia - heiluri kääntyy

Useat pienehköt tutkimukset ovat viitanneet siihen, että pieniannoksisesta asetyylisalisyylihaposta olisi hyötyä etenkin sikiön kannalta pre-eklampsian hoidossa. Näin siksi, että pre- eklampsiassa istukka tuottaa ylen määrin haitallista tromboksaania, jonka sepsifinen inhibiittori ASA on. Hyöty näkyisi mm. keskosuuden ja pienipainoisten vastasyntyneiden vähenemisenä.

Lihansyöjäbakteeri - mediaepidemia

On lohdullista, että arvostetun Lancetin toimittajan näkemys kohutusta "tappaja-" tai "syöjästreptokokki"-epidemiasta on täsmälleen sama kuin meikäläisten asiantuntijoiden. Raportoitu epidemia on pitkälti joukkoviestimien luoma. Vaikeita A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia on ollut aikaisemminkin; niistä ei vain ole puhuttu. Muutamista brittiläisistä lööpeistä lähti lumivyöryn lailla liikkeelle mediamylly.

Nikotiini lääkkeenä

Vanhastaan tiedetään, että haavaista paksunsuolen tulehdusta sairastavat potilaat tupakoivat harvoin ja että tautiin sairastutaan useammin tupakoinnin lopettamisen jälkeen kuin muuten. On siis mahdollista että tupakointiin liittyy koliitilta suojaava vaikutus. Ettei tämä suoja-aine vain olisi nikotiini?

HIV-tilanne maailmassa

Vuoden 1993 aikana kaksi miljoonaa ihmistä sai HIV-tartunnan. HIV-pandemian alusta lähtien maailmassa on arvioitu olleen yhteensä 15 miljoonaa infektoitunutta, joista miljoona on lapsia.

Monilääkehoito avain lepran eliminoimiseen maailmasta

Vaikkei ulkopuolisia infektiolähteitä voidakaan täysin sulkea pois, lepraa on pidetty yksinomaan ihmisen tautina. Siksi WHO käynnisti vuonna 1991 ohjelman lepran eliminoimiseksi maailmasta monilääkehoidolla.

Vanhusten karmeat kylpykokemukset

Leedsissä toimivassa geriatrisessa sairaalassa havahduttiin huomaamaan, millainen loukku kylpyamme voi olla vanhukselle. Niinpä sairaalassa haastateltiin viikon aikaan 147 potilaalta kylpyammekokemuksia.

Mikrobiologian tutkimusten tasoporrastus vaatii suunnitelmallisuutta

Mikrobiologisista tutkimuksista tulisi saada potilaan kannalta suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman taloudellisesti. Tutkimusten tasoporrastuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen tämän periaatteen mukaisesti edellyttää, että ensin määritellään, mitä tavoitteita ja vaatimuksia tutkimukselle ja sen suorittamiselle halutaan asettaa. Tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon myös kustannusvaikutukset. Hoidon porrastus ja laboratoriotutkimusten tasoporrastus eivät sinänsä ole uusia asioita, mutta niiden toteuttaminen nykyisissä oloissa antaa aihetta tilannearvioon. Artikkelissa hahmotellaan, miten mikrobiologisten tutkimusten tasoporrastusta tulisi lähestyä, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen nimenomaan potilasta ajatellen.

Rauno Mäntyjärvi, Tarja Ojanen