20880 osumaa

Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lepakot hygieniaongelmana

Britanniassa on kirkoissa majailevia lepakoita vastustava yhdistys. Sikäläinen eläinsuojelulaki kieltää näet lepakoiden jahtaamisen, joten lepakoiden kanssa on tultava toimeen. Ne ovat kuitenkin ilmeinen haitta: lepakkojen vastustajien yhdistyksen edustaja valittaa Lancetin kirjeenvaihtopalstalla, että lepakoiden siipiin tarttuneet ulosteet ja virtsa leviävät koko kirkkotilaan. Ulosteet tarttuvat kalustoon ja tekstiileihin ja virtsasta jää pysyviä tahroja. Terveyden lisäksi myös kulttuuriarvot ovat uhattuna.

Vastasyntynytkin hyötyy kivunlievityksestä

Vasta viime vuosikymmenen aikana on kumottu pitkään vallalla ollut uskomus, että vastasyntynyt ei tunne kipua. Kuitenkin jo pienellä keskosella kivun aistimiseen osallistuvat hermoston osat ovat hyvin kehittyneet. Vastasyntynyt tuntee kipua, kärsii siitä ja reagoi kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin käyttäytymisellään sekä fysiologisilla, hormonaalisilla ja metabolisilla stressivasteilla samoin kuin aikuinen. Erityisesti hengitysvaikeuksista kärsivät vastasyntyneet reagoivat voimakkaasti epämiellyttäviin tai kivuliaisiin hoitotoimenpiteisiin, minkä seurauksena tapahtuu haitallisia hapetuksen ja verenkierron muutoksia. Vastasyntyneen tuntema kipu on vaikeasti arvioitavissa, koska lapsi ei pysty sitä sanallisesti ilmaisemaan.

Rottien aorttasiirroista apua ateroskleroosin tutkimiseen

Elinsiirron akuutti hyljintä on pitkälti torjuttavissa kudostyypityksellä, sytologisella rejektiodiagnostiikalla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä. Siirtojen suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt krooninen rejektio, mikä usein johtaa siirrännäisen menetykseen kuukausien tai vuosien kuluttua siirrosta. Toisaalta ongelmaksi on muodostunut epäselvyys siitä, onko siirretyn elimen menetyksen syynä todella krooninen rejektio, perustaudin uusiutuminen vai immunosuppressiivisen lääkityksen aiheuttama kudosvaurio. Tavanomaista ateroskleroosia muistuttavat suonimuutokset ovat kroonisen rejektion tärkein ilmenemismuoto. Toisin kuin tavanomaiset ateroskleroottiset leesiot, jotka sijaitsevat suonessa paikallisina plakkeina, kroonisen rejektion arterioskleroosi on konsentrinen ja sen vaskulaariset vauriot kattavat koko suonen pituuden.

Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.

Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030