Lehti 34: Alkuperäis­tutkimus 34/1994 vsk 49 s. 3579

Lasten sairastavuus päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa

Päiväkodeissa hoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin muualla hoidettavat. Helsingissä ja Mäntsälässä päiväkotilapsilla oli keskimäärin 3,9 sairauspoissaolojaksoa ja 14 sairauspäivää 8 kuukauden aikana, kun vastaavat luvut ryhmäperhepäiväkodeissa olivat 3,2 ja 10. Mäntsälässä lapset sairastivat vähemmän kuin Helsingissä. 53 % poissaolojaksoista johtui ylähengitystieinfektioista, 20 % enteriitistä ja 13 % välikorvantulehduksista. Pienimmät lapset säilyvät perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodissa terveempinä kuin päiväkodissa, ja näitä hoitomuotoja tulisikin mahdollisuuksien mukaan suosia.

Antti PönkäEira SalminenMartti NykänenMerja DahlbomTuija Nurmi

Päiväkotilasten tiedetään sairastavan tartuntatauteja enemmän kuin kotona tai perhepäivähoidossa hoidettavien lasten. Syyt tähän tunnetaan puutteellisesti, mutta olennaista on päiväkotilasten suurempi altistuminen mikrobeille ilman ja kosketuksen välityksellä. Päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, ja etenkin alle kolmivuotiailla lapsilla sairaudet ovat suuri ongelma (1-11).

Päiväkotilasten sairastavuudesta aiheutuu huomattavia taloudellisia menetyksiä. Suomalaisten tutkimusten mukaan 8-10 % alle 3-vuotiaiden ja noin 5 % 3-6-vuotiaiden lasten päivähoitopäivistä hukkaantuu sairauksien takia (12-16). Yli 90 % sairauspoissaolojaksoista johtuu tarttuvista taudeista, tavallisimmin hengitystieinfektioista, välikorvantulehduksesta tai ripulista. Alle kolmivuotiaat päiväkotilapset sairastivat Helsingissä 1980-luvun puolivälissä keskimäärin 7,9 sairausjaksoa vuodessa ja 3-6-vuotiaat 3,8 sairausjaksoa. Useimpien sairausjaksojen aikana lapsen huoltaja joutuu jäämään pois ansiotyöstä huolehtiakseen lapsen hoidosta. Sairauksien aiheuttamat suorat ja epäsuorat vuosikustannukset olivat Helsingissä nuorimmilla lapsilla noin 13 000 mk ja vanhemmilla lapsilla noin 3 800 markkaa lasta kohti (vuoden 1990 rahan arvossa mitattuna) (12). Lasten sairastavuuden aiheuttaman terveys- ja talousongelman mittavuuden toteaa, kun ottaa huomioon päiväkotihoidon yleisyyden: Helsingin kunnallisissa päiväkodeissa oli vuoden 1992 lopussa noin 15 500 lasta ja päiväkotipaikkoja yli 17 000. Koko maassa kunnallisia päiväkotipaikkoja on noin 120 000.

Päivähoitolasten sairastavuus on myös kansainvälisesti arvioituna mittava ongelma. Vuonna 1988 31:tä prosenttia alle 6-vuotiaista yhdysvaltalaislapsista hoidettiin päiväkodeissa ja esikouluissa (17, 18). Vuonna 1990 3-6-vuotiaista lapsista oli päiväkodeissa koko- tai osapäiväisesti Ruotsissa 61 %, Norjassa 57 %, Tanskassa 59 % ja Suomessa 36 %. Lisäksi osaa tämän ikäluokan lapsista hoidetaan perhepäivähoidossa. Suurin syy näin korkeisiin lukuihin on äitien lisääntynyt työssäkäynti. Talouslaman myötä tämä kehitys on hidastunut Pohjoismaissa, mutta ei Yhdysvalloissa; siellä päivähoitotarpeen uskotaan lisääntyvän.

Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, sairastavatko uudentyyppisissä ns. ryhmäperhepäiväkodeissa hoidettavat lapset yhtä paljon kuin tavanomaisissa kunnallisissa päiväkodeissa hoidossa olevat lapset. Lisäksi tutkittiin, onko Helsingin ja pienemmän maaseutupaikkakunnan Mäntsälän hoitolasten sairastavuudessa eroa eli sairastavatko päivähoitolapset yhtä paljon ja samoja sairauksia. Tutkimuksen toisessa osassa on tutkittu yksityiskohtaisesti sairastavuuteen vaikuttavia kotien, päiväkotien ja lasten ominaisuuksia. Nämä tulokset tullaan esittelemään myöhemmin tämän lehden palstoilla.

LAPSIRYHMÄT

Tutkimukseen otettiin Mäntsälän kaikki viisi päiväkotia ja neljä ryhmäperhepäiväkotia. Helsingistä mukaan valittiin kuusi mahdollisimman samanlaista päiväkotia ja neljä ryhmäperhepäiväkotia. Päiväkodeissa hoidossa olevien lasten sairastavuutta seurattiin kahdeksan kuukauden ajan syyskuun 1990 alusta huhtikuun 1991 loppuun. Kustakin sairausjaksosta tallennettiin lasten vanhempien antamien tietojen perusteella diagnoosi sekä sairauspoissaolopäivät. Mikäli sairaus jatkui yli viikonlopun, myös nämä päivät merkittiin sairauspäiviksi. Diagnoosiryhmitys oli seuraava: ylähengitystieinfektio, tonsilliitti, välikorvantulehdus, ripuli, keuhkoputkentulehdus, silmätulehdus ja muut sairaudet. Lisäksi päiväkotien ja kotien ominaisuuksista kerättiin tietoja, samoin lapsen mahdollisista allergioista.

Lapset jaetaan päiväkodeissa eri ryhmiin päivähoitoasetuksen mukaan. Tutkimusajankohtana päiväkotien 1-2-vuotiaiden lapsiryhmässä sai olla enintään 12 lasta ja 3-6-vuotiaiden ryhmässä 20. Mikäli alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä on alle l-vuotiaita, ryhmän lapsimäärää pienennetään yhdellä lapsella kutakin alle l-vuotiasta kohti. Ns. sisarusryhmissä sai olla enintään 15 1-6-vuotiasta lasta, joista 5 alle 3-vuotiaita. Koululaisryhmässä sai olla enintään 25 lasta.

Ryhmäperhepäiväkodit ovat 1980-luvulla kehitetty hoitomuoto, jossa on pyritty yhdistämään tekijöitä perhepäivähoidosta sekä päiväkotihoidosta. Tavanomaisessa perhepäivähoidossa lapsia hoidetaan perhepäivähoitajan kotona. Ryhmäperhepäiväkodit ovat asuinhuoneistoja, joita ei samanaikaisesti käytetä tavanomaiseen asumiskäyttöön ja joita suunniteltaessa pyritään mm. äänieristyksen suhteen tavanomaista parempiin ratkaisuihin. Helsingissä annetun ohjeen mukaan ryhmäperhepäiväkodissa saa olla enintään kaksi lapsiryhmää ja kokopäiväisesti enintään kahdeksan ja osapäiväisesti kaksi lasta; valtakunnallista ohjetta ei ole. Hoitajia on kaksi. Ryhmäperhepäiväkodit ovat siis selvästi tavallisia päiväkoteja pienempiä ja olot ovat niissä kodinomaisemmat. Osasyy ryhmäperhepäiväkotien perustamiseen oli 1980-luvulla lisääntynyt hoitopaikkojen tarve ja hoitomuodon käytännöllisyys - hoitotilathan voidaan tarvittaessa helposti ottaa asuinkäyttöön.

Kaikkiaan seurannassa oli Helsingin päiväkodeissa 204 ja Mäntsälän päiväkodeissa 159 lasta. Ryhmäperhepäiväkodeissa määrät olivat 40 (Helsinki) ja 33 (Mäntsälä). Lasten vaihtuvuus oli varsin pieni: seuranta kesti lasta kohti Helsingissä 89 % ja Mäntsälässä 90 % 8 kuukauden jaksosta.

SAIRASTAVUUS HELSINGISSÄ JA MÄNTSÄLÄSSÄ

Sairastavuustiedot kerättiin sairausjaksojen lukumäärinä ja sairauspoissaolopäivien lukumäärinä kahdeksan kuukauden seurantaa kohti siten, että laskennassa otettiin huomioon lasten todellinen tarkka hoitoaika.

Kaikkiaan sairausjaksoja oli seurannan aikana Helsingissä 758 ja Mäntsälässä 526. Sairausjaksojen lukumäärä oli kaikissa lapsiryhmissä keskimäärin suurempi Helsingissä kuin Mäntsälässä. Helsingissä lapsilla oli keskimäärin 3,9 sairausjaksoa ja Mäntsälässä 3,2 (p = 0,045, t-testi). Tulokset sairausjaksojen ja sairauspäivien osalta on esitetty lapsiryhmittäin taulukossa 1. Myös sairauspoissaolopäiviä oli lasta kohti merkitsevästi enemmän (p = 0,006) Helsingissä kuin Mäntsälässä, keskiarvot olivat 13,5 ja 10,1 päivää.

SAIRASTAVUUS JA IKÄ

Iän vaikutus sairauksiin oli suuri. 1-2-vuotiaiden päiväkotiryhmissä sairausjaksoja ja -päiviä oli 3-5 kertaa enemmän kuin koululaisryhmissä. Koska lasten ikä myös hoitoryhmissä vaihtelee, tarkasteltiin tuloksia myös iän mukaan ryhmiteltyinä (taulukko 2).

Sairausjaksojen määrä oli (kun kaikki lapset otetaan huomioon) sekä Helsingissä että Mäntsälässä selvästi suurin yksivuotiailla, ja iän myötä jaksojen määrä väheni. Yksivuotiailla oli Helsingissä keskimäärin 6,4 ja Mäntsälässä 6,3 sairausjaksoa kahdeksan kuukauden aikana. Kaksivuotiailla todettiin sairausjaksoja merkitsevästi enemmän Helsingissä (5,2 jaksoa) kuin Mäntsälässä (3,9 jaksoa) (p = 0,046). Kaksivuotiaiden sairauspoissaolopäivien määrät olivat keskimäärin 20,6 (Helsinki) ja 13,8 (Mäntsälä).

SAIRASTAVUUS PÄIVÄKODEISSA JA RYHMÄPERHEPÄIVÄKODEISSA

Kun verrattiin ikävuosittain sairastavuutta ryhmäperhepäiväkodeissa ja päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa olevilla alle 6-vuotiailla todettiin vähemmän sairauspäiviä (taulukko 3). Vanhemmilla lapsilla tilanne oli päinvastainen, mutta heidän osaltaan vertailua hankaloittaa eräiden pitkäaikaissairaiden mukanaolo.

DIAGNOOSIKOHTAINEN SAIRASTAVUUS

Kaikkiaan sairausjaksoja oli 1 284. Yleisimpiä dia-gnooseja olivat ylähengitystieinfektiot (677 tapausta, 53 % tapauksista), ripulitaudit (254 tapausta, 20 %) ja välikorvantulehdukset (166 tapausta, 13 %). Nämä kolme yleisintä syytä aiheuttivat siis 85 % kaikista sairausjaksoista (taulukko 4). Vaikka dia-gnoosit saatiin vanhemmilta, näitä voidaan pitää melko luotettavina. Tämä johtuu käytännönläheisestä diagnoosiryhmityksestä sekä siitä, että aiempien selvitysten mukaan välikorvantulehdus ja keuhkoputkentulehdus aiheuttavat yleensä lääkärissäkäynnin, jolloin diagnoosi varmistuu.

Ylähengitystieinfektioiden osuus oli Helsingissä suurempi kuin Mäntsälässä, mutta ripulin ja välikorvantulehduksen osalta tilanne oli päinvastainen.

Taulukossa 4 on esitetty kaikkien lasten poissaolojaksojen pituudet diagnooseittain. Ylähengitystieinfektion, välikorvantulehduksen, tonsilliitin ja muut sairaudet -luokan aiheuttamat poissaolojaksot olivat keskimäärin pidempiä helsinkiläislapsilla kuin mäntsäläläisillä. Ryhmäperhepäiväkoti- ja päiväkotilasten sairauksien kestoissa ei ollut diagnooseittain systemaattisia eroja.

PIENIMPIEN PÄIVÄKOTILASTEN TILANNE HANKALIN

Tutkimuksessa päiväkodeissa hoidettavien lasten todettiin sairastavan enemmän kuin ryhmäperhepäivähoidossa hoidettavien. Ryhmäperhepäiväkoti on melko uusi hoitomuoto eikä niissä hoidettavien lasten sairastavuutta ole aiemmin raportoitu.

Useat pohjoismaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että päiväkodeissa hoidettavat lapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän infektiotauteja kuin kotona hoidettavat lapset (1-5); ero on merkittävin nuorimmilla lapsilla. Yhdysvalloissa päivähoidon riskiä ei pidetä yhtä suurena; kuitenkin uudet tutkimukset vahvistavat pohjoismaisia käsityksiä (7,8, 9,17,19).

Lue myös

Perhepäivähoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin kotihoidossa olevat, mutta vähemmän kuin päiväkodeissa hoidettavat (1,2,3,6,17,19). Ståhlbergin väitöskirjatyön (1) mukaan päiväkodeissa hoidettavilla alle kolmivuotiailla lapsilla oli 15 % suurempi riski saada kuumesairaus tai nuha ja lähes kolme kertaa suurempi riski sairastua välikorvantulehdukseen kuin perhepäivähoidossa olevilla. Petterssonin ja Håkanssonin (6) mukaan 1-3-vuotiaiden riski saada hengitystieinfektio päiväkodeissa oli 30 % suurempi kuin perhepäiväkodeissa, kun päiväkotien ryhmien lapsiluku oli 10-17 lasta ja perhepäivähoidon 3-11 lasta. Yhdysvaltalaisen Doylen mukaan (17) päiväkodeissa oli 1,09 kertaa suurempi riski sairastua kuin perhepäivähoidossa. Toisen Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaiden päiväkotilasten riski sairastua ylähengitystieinfektioon oli 17 % suurempi kuin perhepäivähoidossa olevien. Vastaava riski oli välikorvantulehduksen osalta 16 % suurempi, ripulin osalta 41 % suurempi ja kaikkien infektioiden osalta 17 % suurempi (10).

Helsingissä alle 3-vuotiaiden päiväkotilasten sairauspäivien osuudeksi kaikista hoitopäivistä on todettu 9,4 % ja perhepäivähoidossa hoidettavien lasten 5,8 % (14,15). Oulusta vuosilta 1986-88 raportoidut luvut ovat varsin samansuuntaiset, 8,0-9,4 ja 5,5-6,2 % (16).

Tutkimus vahvisti, että päiväkotilapsen iällä on olennainen merkitys sairastavuuden kannalta. Sama havainto koskee luonnollisesti kaikkia lapsia hoitomuodosta riippumatta, mutta päiväkotilasten suurempi sairastavuus korostaa tämän tekijän merkitystä. Terveyssyistä - ja samalla myös taloudellisista syistä - olisikin tarkoituksenmukaista pyrkiä hoitamaan lapsia mahdollisimman pitkään kotona ja vasta kahden-kolmen ikävuoden jälkeen päiväkodeissa. Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäiväkotihoito tulisi asettaa päiväkotihoidon edelle nuorimmilla lapsilla, mikäli valinnan mahdollisuuksia on.

Tutkimus tuki niitä aiempia tietoja (13), joiden mukaan ylähengitystieinfektiot, välikorvantulehdukset ja ripulitaudit ovat selvästi yleisimpiä päiväkotilasten infektioita. Tämä tulisi ottaa huomioon infektioita vähentäviä ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä suunniteltaessa.

KIRJALLISUUTTA


Kirjallisuutta
1
1 p = 0,007, 2 p = 0,003
2
1 p = 0,03 2 p = 0,045 3 p = 0,006
3
1 Ståhlberg M-R. The influence of form of day care on occurrence of acute respiratory tract infections among young children. Acta Paediatr Scand; suppl 1980;282.
4
10 Bell DM, Gleiber DW, Atkins Mercer A, Phifer R, Guinter RH, Cohen AJ, Epstein EU, Narayanan M. Illness associated with child day care: a study of incidence and cost. Am J Public Health 1989;79:479-484.
5
11 Holberg CJ, Wright AL, Martinez FD, Morgan WJ, Taussig LM. Child day care, smoking by caregivers, and lower respiratory tract illness in the first 3 years of life. Group Health Medical Associates. Pediatrics 1993;91:885-892.
6
12 Pönkä A, Salminen E, Nurmi T. Sairastavuus kunnallisissa lasten päiväkodeissa Helsingissä. Poissaolojen määrät, syyt ja kustannukset. Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja, sarja A, 24/1988.
7
13 Pönkä A, Nurmi T, Salminen E, Nykyri E. Infections and other illnesses of children in day-care centers in Helsinki I: Incidences and effects of home and day-care center variables. Infection 1991;19:230-236.
8
14 Pönkä A, Salminen E. Kunnallisessa päivähoidossa hoidettujen lasten sairastavuus Helsingissä 1979-1988. Suom Lääkäril 1990;45:2913-2918.
9
15 Pönkä A, Salminen E. Kunnallisessa päivähoidossa hoidettujen lasten määrät ja sairastavuus Helsingissä. Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja, sarja A, 43/1989.
10
16 Möttönen M, Uhari M. Absences for sickness among children in day care. Acta Paediatr 1992;81:929-932.
11
17 Thacker SB, Addiss DG, Goodman RA, Holloway BR, Spencer HC. Infectious diseases and injuries in child day care. JAMA 1992;268:1720-1726.
12
18 Dawson DA, Cain VS. Child care arrangements: Health of our nation's children, United States, 1988. Hyattsville, Md: National Center for Health Statistics, Centers for Disease Control; 1990. Advance data from vital and health statistics, No. 187.
13
19 Doyle A-B. Incidence of illness in early group and family day-care. Paediatrics 1976;58:607-613.
14
2 Strangert K. Respiratory illness in preschool children in the different forms of day care. Pediatrics 1976;57:191-196.
15
3 Strangert K. Otitis media in young children in differents typets of day care. Scand J Infect Dis 1977;9:119-123.
16
4 Vihma L. Surveillance of acute viral respiratory disease in children. Acta Paediatr Scand 1969; suppl 192:1-52.
17
5 Ingvarsson L. Acute otitis media in children. Studies on epidemiology, diagnosis and treatment. Academic dissertation, Lund University, Sweden 1982.
18
6 Pettersson C, Håkansson A. A retrospective study of respiratory tract infection among children in different forms of day-care. Scand J Prim Health Care 1990;8:119-122.
19
7 Johanssen AS, Leibowitz A, Waite LJ. Child care and children's illness. Am J Public Health 1988;78:1175-1177.
20
8 Alexander CS, Zinzeleta EM, Mackenzie EJ, Vernon A, Markowitz RK. Acute gastrointestinal illness and child care arrangements. Am J Epidemiol 1990;131:124-131.
21
9 Hurwitz ES, Gunn WJ, Pinsky PF, Schonberger LB. Risk of respiratory illness associated with day-care attendance: A nationwide study. Pediatrics 1991;87:62-69.
22
Helsinki versus Mäntsälä, 1 p = 0,046, 2 p = 0,07

Taulukot
1 Taulukko 1
2 Taulukko 2
3 Taulukko 3
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030