20881 osumaa

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Lehti 22-23: Lääketieteen maailmasta 22-23/1994 Kommentteja

Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Lehti 22-23: Lääketieteen maailmasta 22-23/1994 Kommentteja

Vatsavaivojen diagnostiikka terveyskeskuksessa

Mahdollisuudet vatsavaivojen diagnostiikkaan näyttävät terveyskeskuksissa olevan, erityisesti varjoainekuvausten osalta, erinomaiset. Vuonna 1991 kaikki Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskukset pystyivät tekemään tai ostamaan ventrikkeliröntgen- ja kolografiatutkimuksia. Ylävatsavaivojen selvittelyyn oli lisäksi käytettävissä gastroskopia lähes kolmasosassa terveyskeskuksista ja useat aikoivat lähiaikoina aloittaa nämä tutkimukset joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ensisijaisena dyspepsiapotilaan tutkimusmenetelmänä käytettiin kuitenkin yleisesti kaikututkimusta. Tämä on voimavarojen tuhlausta, sillä useimmat ylävatsavaivojen elimelliset syyt voidaan todeta tähystyksellä, tai jos tätä ei ole saatavissa, ventrikkeliröntgenkuvauksella.

Jorma Takala, Markku Heikkinen
Lehti 22-23: Terveydenhuolto 22-23/1994 Kommentteja

Vastatoimenpiteet uhkaavassa säteilytilanteessa

Uhkaavassa säteilytilanteessa vastatoimenpiteiden tavoitteena on, että säteilyn myöhäisvaikutukset pidetään kaikissa väestöryhmissä niin pieninä kuin käytännössä on järkevää. Lisäksi säteilytilanteessa on aina varmistuttava siitä, että kaikki säteilyn välittömät vakavat terveyshaitat estetään. Ennen vastatoimenpiteeseen ryhtymistä on punnittava, onko sillä saavutettava hyöty siihen liittyviä haittoja suurempi. Kun näin on, tulee toimenpiteen laatu, laajuus ja kesto valita siten, että toimenpiteellä saavutettava nettohyöty on mahdollisimman suuri. Välittömiä vakavia terveyshaittoja estävä toimenpide on lähes aina oikeutettu.

Raimo Mustonen
Lehti 22-23: Terveydenhuolto 22-23/1994 Kommentteja

Voimaharjoittelussa käytettävien anabolisten aineiden haitat

Anabolisten aineiden käytöstä voimaharjoittelua kilpa- tai kuntoilumielessä harrastavien keskuudessa ei Suomessa vielä ole epidemiologista tietoa. Niitä kuitenkin käytetään, useimmiten anabolis-androgeenisia steroideja. Erona näiden aineiden lääketieteelliseen käyttöön on annostus, joka voimailijoilla saattaa olla 10-100-kertainen. Lisäksi voimaharjoittelijat käyttävät usein lukuisia aineita sekaisin. Anabolisten aineiden haittavaikutukset ovat tavallisia, ja jopa kuolemaan johtaneita tapauksia on kuvattu. Kuitenkin anabolisten steroidien yleisesti tunnettu haitta, syöpäriski, on huonosti dokumentoitu, ja niiden aiheuttama sydän- ja verisuonisairauksien vaara on ollut aliarvioitu. Nykyisin pahimpina anabolisten steroidien käytön ongelmina pidetään juuri sydän- ja verisuonisairauksien lisääntynyttä riskiä sekä aggressiokäyttäytymistä ja muita mielialan muutoksia.

Simo Taimela, Timo Seppälä
Lehti 20-21: Katsausartikkeli 20-21/1994 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030