Väärää tietoa, vääriä päätöksiä Kustannukset, kustannuslaskenta, hinnat ja hinnoittelu sairaaloissa

Sairaalapalvelujen nykyinen hinnoittelukäytäntö on kaukana aiheuttamisperiaatteen mukaisesta kustannusvastaavuudesta.

Eero Linnakko

Kuvantamismenetelmien kehityksen vaikutus meningeooman diagnosoinnin kustannuksiin

Lääketieteellisen kuvantamisen tekniikka on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tämä on merkinnyt yhä parempia mahdollisuuksia kuvata sekä anatomisia että fysiologisia ilmiöitä, ja näin diagnostiikka on täsmentynyt, helpottunut ja nopeutunut. Teknologia vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, ja uusien laitteiden hankintakustannukset ovat suuria. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo myös rahassa mitattavaa lisäarvoa: tutkimukset voidaan useimmiten tehdä polikliinisesti, tautiprosessit todetaan varhemmin ja toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaammin. Radiologisten tutkimuskäytäntöjen vaikuttavuutta onkin arvioitava laajakatseisesti; on otettava huomioon sekä lääketieteelliset että taloudelliset näkökohdat. Tätä arviointia on suoritettu HYKS:n Radiologian klinikassa. Ensimmäiseksi esimerkiksi otettiin erään aivokasvaimen, meningeooman, diagnostiikan kehitys.

Juha Kotikangas, Jouni Laurila, Antti Servo, C-G Standertskjöld-Nordenstam

Kohdun koko ja sen ontelon kaikukuvauslöydös normaalin synnytyksen jälkeen Auttaako kaikukuvaus synnytyksen jälkeisen residuan toteamisessa?

Kohtuontelon löydökset ovat synnytyksen jälkeisinä päivinä moninaisia, ilmenee tutkimuksessa, joka tehtiin emätinanturilla normaalisti synnyttäneille naisille. Ontelo voi sisältää eriasteisesti kaikutiivistä kudosta, nestettä tai kaasua tai olla ohut ja rakomainen. Kohdun mittaaminen on yhtä helppoa emättimen kautta kuin vatsanpeitteiden läpi, mutta ontelon sisällöstä saa paremman kuvan emätinanturin avulla. Koska normaalissakin kohdussa näkyy synnytyksen jälkeen "sisältöä", löydöstä ei pidä luulla synnytyksessä kohtuun jääneiksi istukan tai kalvojen osiksi. Residua diagnosoidaan kliinisen kuvan perusteella ja kaikukuvaus täydentää kliinisen tutkimuksen tuloksia.

Terhi Saisto, Anna Sariola, Maija Haukkamaa

Sekamuotoinen ahdistus-masennushäiriö - uusi ICD-10-tautiluokituksen diagnoosi

Depression ja ahdistuneisuuden oireita esiintyy usein samanaikaisesti. Tähänastisessa mielenterveyshäiriöiden luokittelussa ahdistushäiriöt ja masennus on kuitenkin pyritty erottelemaan toisistaan. Muuttunut ajattelutapa on nyt otettu huomioon uudessa ICD-10-tautiluokituksessa, joka tullee Suomessakin käyttöön vuoden 1996 alusta.

Teuvo Koskinen

Talven 1993-94 influenssaepidemia ja tulevan kauden näkymät

Talven 1993-94 influenssaepidemia alkoi tavallista varhaisemmin ja oli useissa maissa raju. Ärhäkkyyden syyt eivät löydy yhtä helposti viruksen rakenteesta kuin monesti aiemmin. Influenssavirusten nopea evoluutio voi tuottaa jatkossakin yllätyksiä. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että talven 1994-95 epidemiasta tulisi voimakas.

Reijo Pyhälä, Niina Ikonen, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Anja Villberg

Onko päiväkirurgia nielurisaleikkauksissa turvallista?

Päiväkirurgian osuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nielurisaleikkauksista kasvoi vuoden 1991 lopusta 1992 loppuun mennessä 13:sta 22 prosenttiin. Lisäys tuli lähinnä yksityisten laitosten hoitovalinnoista. Näin lyhyt jälkihoito on ollut turvallista, sillä jälkivuotojen esiintyvyys tähän järjestelyyn valituilla potilailla oli vain kolmasosa verrattuna niihin, joita oli seurattu leikkauksen jälkeen yön yli osastolla. Kahden vuoden potilaiden analyysi osoitti myös, että vuorokauden kuluessa leikkauksesta ilmenneistä vuodoista 90 % tulee kuuden ensimmäisen tunnin kuluessa. Sen perusteella kirjoittajat suosittavat potilaan seuranta-ajaksi osastolla nielurisaleikkauksen jälkeen kuutta tuntia.

Jukka Sipilä, Jouko Suonpää, Reijo Johansson

Ikääntyvän skitsofreniapotilaan hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosaa skitsofreniaa sairastavista vanhuksista hoidetaan nykyisin avohoidossa. Ikääntyneen skitsofreniapotilaan hoito on yleensä varsin kiitollista, mikäli potilaan, hänen lähimpien ihmistensä ja hoitohenkilökunnan välille saadaan luotua toimiva vuorovaikutusverkko. Kohtuuannoksinen lääkehoito ja fyysisen tilan säännöllinen seuranta ovat hoitoa tukevia elementtejä.

Erik E. Anttinen

Jatkuva verenpaineenmittaus hypertonian diagnostiikassa

Jo yli sata vuotta sitten havaittiin verenpaineen vuorokausivaihtelu: verenpaine on toistakymmentä elohopeamillimetriä matalampi yöllä kuin päivällä. Miten tämä luonnollinen rytmi muuttuu primaarisessa ja sekundaarisessa hypertoniassa?

Leukosyytti-infuusio lymfooman hoidoksi

Allogeenisen luuytimensiirron saaneille potilaille voi muutama kuukausi siirron jälkeen ilmaantua lymfooma, jossa voidaan todeta Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta. Tehokasta hoitoa tällaiseen hoidon komplikaationa ilmaantuvaan lymfoomaan ei ole ollut, sillä kemoterapia ja sädehoito tehoavat siihen huonosti. Koska lymfoomasolut ovat DNA-analyysin perusteella yleensä peräisin luuytimen luovuttaneelta henkilöltä, saivat amerikkalaiset tutkijat päähänsä ajatuksen yrittää hoitaa luuytimensiirron jälkeen kehittyneitä EBV-positiivisia lymfoomia infusoimalla potilaaseen luuydintä luovuttaneen henkilön sytotoksisia T-lymfosyyttejä.

Solunsalpaajien annostelun merkitys rintasyövän liitännäishoidossa

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettavan solunsalpaajahoidon tiedetään parantavan eloonjääneisyyttä, mutta mikä merkitys on solunsalpaajien annostelulla? Toisten mielestä tulos on todennäköisesti sitä parempi, mitä enemmän solunsalpaajia voidaan antaa tietyn ajan kuluessa, kun taas jotkut arvelevat, että on olemassa tietty optimiannostelu, jonka ylittäminen lisää pääasiassa vain sivuvaikutuksia ja kustannuksia.